Lisää nimisuojattuja elintarvikkeita Suomeen: näin haet nimisuojan
Jokaisella maalla ja alueella on omat paikalliset elintarvike-erikoisuutensa, joista ollaan erittäin ylpeitä. Suojellakseen ja merkitäkseen rajoitetun alueen viljelyä sekä näiden elintarvikkeiden tuotantoa varten, EU on kehittänyt nimisuojajärjestelmän, josta myös suomalaiset elintarvike-erikoisuudet voivat hyötyä.
Toistaiseksi Suomessa on rekisteröity 10 tuotetta, muun muassa suomalainen vodka, Lapin puikulaperuna, Puruveden muikku ja Lapin poron liha; Suonenjoen mansikan rekisteröinti on vielä kesken.
Kun verrataan rekisteröityjen elintarvikkeiden ja tuotteiden määrää, Italia erottuu edukseen noin 900:lla, Ranska noin 800:lla ja Espanja noin 400:lla rekisteröidyillä ja suojatuilla elintarvikkeiden nimillä. Luvut osoittavat selvästi näiden tuotteiden arvon ja tuottajien ylpeyden, mutta myös sen, miten tärkeää nimisuoja ja vastaava EU:n merkintä ovat näissä maissa.
Äskettäinen tutkimus "Consumers' awareness of the EU's protected designations of origin logo" osoittaa myös, että nimisuojan ansiosta tuotteista maksetut hinnat ovat jopa kolme kertaa korkeammat: "With very few exceptions, PDO products achieve a price premium over similar conventional products. This price premium may range from 2–5% up to double or even triple the price of the same non-certified product".
Siksi uskomme, että myös Suomessa on vielä potentiaalia paikallisille erikoisuuksille ja maataloustuotteille, joiden rekisteröinti kannattaisi myös taloudellisesti.
Faktaa nimisuojajärjestelmästä ja sen hyödyistä
Nimisuojaus tai nimen rekisteröinti koskee yleensä tuotteita, joita on valmistettu tai tuotettu perinteisesti tietyllä a) alueella tai b) valmistusmenetelmällä tai c) ainesosiensa puolesta poikkeaa muista vastaavista tuotteista. Suojattua tuotetta ei saa käyttää kuin niillä edellytyksillä, jotka esitetään rekisteröinnin erittelyssä.
Nimisuojajärjestelmän tavoitteena on suojata tuotteita nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä, sekä lisätä tuotteiden tunnettavuutta ja helpottaa markkinointia. Keskimäärin nimisuojatun tuotteen myyntihinta on kaksinkertainen vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin.
Kuluttajalle taas suojaus takaa sen, että tuotteen alkuperä, valmistusmenetelmä ja raaka-aineet tunnetaan. Nimisuojamerkin logon käyttäminen on tuotteelle maksutonta. Merkin lisäarvoa voivat siis hyödyntää niin ravintolat, kulttuuriaktivistit kuin itse tuottajatkin. Nimisuoja lisää tunnettavuutta Suomessa sekä kansainvälisesti.
Nimisuojan saamisprosessissa on kaksi vaihetta: kansallinen käsittely ja komission käsittely. Kansallisen käsittelyn Suomessa hoitaa Ruokavirasto, jolle tehdään hakemus. Nimisuojaa ei voi hakea yksittäinen tuottaja kuin poikkeustapauksissa. Useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö voi hakea nimisuojaa.
EU:n järjestelmässä on kolme nimisuojaluokkaa: SAN, SMM ja APT
Suojattu alkuperänimitys SAN (englanniksi PDO) on tiukin luokka. Siinä tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn tulee tapahtua tietyllä maantieteellisellä alueella, ja juuri alue liittyy tuotteen ominaisuuksien erityisyyteen. Suomessa SAN-merkittyjä tuotteita ovat esimerkiksi Lapin puikula, ja Euroopassa ranskalainen Roquefort-juusto.
Suojattu maantieteellinen merkintä SMM (eng. PGI) edellyttää, että vähintään yksi seuraavista tuotanto, jalostus tai käsittely tapahtuu tietyllä maantieteellisellä alueella, ja tämä vaikuttaa tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin. Suomessa SMM-merkintä on esimerkiksi Kainuun rönttösellä, jonka tuotannon on oltava Kainuussa. Euroopan tasolta esimerkki olisi esimerkiksi Espanjasta Navarran parsa. Jossain muussa maassa SMM- tai SAN-merkittyjä tuotteita ei voi siis valmistaa Suomessa.
Aito perinteinen tuote APT (eng. TSG) pyrkii korostamaan tuotteen perinteistä koostumusta tai perinteistä tuotantotapaa. Se ei siis viittaa valmistuspaikkaan. Tuotteita voi suojata vain yhdellä kielellä. Lisäksi APT-suojaa haettaessa hakijataho voi ilmoittaa, haluaako se varata nimen vain eritelmän mukaiselle tuotteelle, vai voiko nimeä käyttää myös eritelmän ulkopuolelta. Esimerkiksi karjalanpiirakan suojauksen mukaan tuotteen, jota kutsutaan karjalanpiirakaksi, on täytettävä tuote-eritelmän vaatimukset. Sen sijaan mozzarella-juuston nimeä ei ole varattu, mozzarella-juustoksi voidaan kutsua myös eri raaka-aineista valmistettua tuotetta. Tämä juusto ei voi kuitenkaan käyttää APT-nimitystä tai logoa.
Lisäksi EU:n järjestelmässä on mukana tislattujen alkoholijuomien maantieteellinen merkintä MM (GI). Maantieteellisellä merkinnällä suojataan sellaisen tislatun alkoholijuoman tai maustetun viinin nimi, joka on peräisin tietystä maasta tai tietyltä alueelta tai paikkakunnalta ja jonka laadun, maineen tai muun ominaisuuden voidaan katsoa johtuvan olennaisesti tuotteen maantieteellisestä alkuperästä. Merkki on identtinen SMM-merkin kanssa. Viinit voidaan suojata muilla merkinnöillä.
Suomalaiset tuotteet ovat osa EU:n alaista nimisuojajärjestelmää. Järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1993. Järjestelmästä on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N.o 1151/2012. Nimisuojajärjestelmän tarkoitus on suojata perinteisiä tuotteita.
Hae nimisuojaa
Ruokavirasto: Nimisuojatuotteen rekisteröiminen – hakijan opas
Euroopan komissio: Maantieteellisellä merkinnällä suojatun tuotteen rekisteröinti