Ryhdy nykypäivän löytöretkeilijäksi: T&k-rahoitus vaatii tutkimuksellisuutta
Meidän on jälkiviisaina helppo ymmärtää, ettei Kolumbus olisi löytänyt Amerikkaa, jos hän ei tutkimusjoukkoineen olisi ylittänyt Atlanttia, vaan jäänyt seilaamaan Välimerellä. Sama ajattelu pätee myös tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, jossa on suunnattava uusille vesille uusien valloitusten toivossa.
Avustusmuotoista tutkimus- ja kehitysrahoitusta haettaessa yksi arvioitava piirre on projektin tutkimuksellisuus. Tuo ehkä mystiseltäkin kuulostava käsite tarkoittaa loppupeleissä sitä, että kehittääkseen uutta, pitää kehitettävää asiaa tai asiakaskäyttäytymistä tutkia hieman pintaa syvemmältä. Aina tutkimuksellisen työn lopputuote ei siis ole patentein suojattava, vaan se voi olla uutta tietoa, jonka avulla saavutetaan kilpailuetua.
Tutkimuksellisuus on eri tavalla hahmotettavissa eri toimialoilla. Tutkimuksellisuus ei rajoitu ainoastaan fyysisiin tuotteisiin, vaan palveluliiketoimintakin voi olla tutkimuksellista.
On myös hyvä muistaa, että lopputuotteena tutkimus ja kehitysprojekteissa ei ole suinkaan markkinavalmis tuote, vaan kaupallistamisprosessi vaatii usein oman projektinsa, jota ei tutkimus- ja kehitysprojektina voida rahoittaa, mutta tarvittaessa siihen voi hakea esimerkiksi lainaa.
Tutkimus-ja kehitysrahoitus kirittää myös startup-yritysten tutkimusta.
Viritä navigaattorisi huipputerään – palveluyritysten tutkimukselle keskeistä on uusi tieto, mutta pelkkä asiakastutkimus ei riitä
Palveluyritys saattaa tietää, että merten takana on Amerikka, mutta turvalliseen navigointiin sinne tarvitaan ohjeet. Ohjeeksi ei riitä yleinen opas merenkäyntiin, vaan tarvitaan suunnitelma juuri omalla matkalla esiintyvien karikkojen varalle. Käytännössä siis esimerkiksi pelkkä markkinaselvitys ei vielä riitä, sillä se yleensä kokoaa olemassa olevaa tietoa yhteen. Lähtökohtana hankkeelle täytyy olla täysin uuden tiedon saavuttaminen. Lisäksi oleellista on, että projekti ei itsessään synnytä markkinavalmista tuotetta vaan mahdolliset eurot projektista ropisevat kassaan myöhemmin.
On muistettava, että jokainen projekti on yksilöllinen, joten yleispätevää reseptiä ei voi hyväksyttyyn hakemukseen suoraan ojentaa.
Perustavanlaatuinen asiakastutkimuskaan ei siis vielä riitä avustusmuotoiseen tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, mutta jos kiikarissa on kehittää uutta liiketoimintamallia, konseptia tai kerätä markkinointiin tieteellistä näyttöä tutkimuksen pohjalta, voi siinä syntyä tarvittavat kriteerit rahoitukselle.
Tuotekehitystä vai tutkimusta – digitoimialalla tutkimuksen raja on usein veteen piirretty ja ajassa muuttuva
Joskus voi olla vaikeaa sanoa, milloin on kyse tutkimusmatkailijan laivan rutiininomaisesta korjauksesta ja milloin on kyseessä laivan kehittäminen. Sama haaste on myös teknologiatoimialalla, jossa ketterän kehityksen toimintatavat ovat DNA:ssa ja kehitys on jatkuvaa ilman selkeää rajaa tutkimuksellisuudesta. Veteen piirrettyä viivaa hämärtää myös se, että teknologiat kehittyvät nopeasti, jolloin vuosi sitten toteutettu 5G:n soveltamishanke voi olla jo vuoden päästä normaalia tuotekehitystä. Tällöin tutkimuksellisuuden määrittelyssä on tärkeää ymmärtää, kuinka uniikki asia on kehityksessä ja se pitää pystyä hakemuksella perustelemaan.
Tutkimuksellisia hankkeita voi olla teknologioiden osalta kuitenkin tiedon soveltaminen uudelle toimialalle. Myös aiemmin saadun tutkimustiedon käyttöönotto eli sovellukset vaativat usein tutkimusta, sillä esimerkiksi kvanttilaskenta ei itsessään takaa millekään toiminnolle hyötyä ilman tiedon soveltamista.
Aina kehityksessä kyse ei tarvitse olla uusista ominaisuuksista, vaan esimerkiksi kyvykkyyksien tutkiminen ja sitä kautta kehittäminen voi olla kilpailuetu.
Esimerkiksi tutkimuksellisuutta voi lähestyä myös miettimällä, miten rakentaa softaa nopeasti tai miten huomioida palvelun skaalautuvuus nopean toimituksen takaamiseksi.
Kilpailuetua asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksestä
Joskus laivaa täytyy varustella, jotta merten ylitys sujuisi. Fyysistä tuotteista kehitettäessä keskustelussa usein nousevat esiin materiaalit ja patentit.
Tutkimuksellisen tuotekehityksen lopputuleman ei tarvitse olla kaikissa tapauksissa markkinoita mullistava keksintö, vaan esimerkiksi asiakastarpeeseen kehitetty kilpailuetu elinkaarihallinnan tueksi.
Esimerkiksi yritys valmistaa hydrauliikan komponentteja, joita voidaan hyödyntää erinäisissä tuotelinjastoissa ja koneissa. Tarve tutkimukseen lähtee asiakkaiden liiketoiminnan ymmärryksestä, sillä on havaittu, että komponentin rikkoutuessa koko asiakasyrityksen tuotantolinja pysähtyy. Korjaajaa odotellessa voi kulua viikkokin, eikä linjastossa ei synny uusia tuotteita, mutta muut kiinteät kulut kuitenkin juoksevat.
Tutkimus- ja kehitysprojektina on tällöin komponentin elinkaarisuunnittelun ennustaminen, jotta mahdolliset korjaus ja huoltotoimenpiteet ovat ennakoitavissa ja sitä kautta asiakasyritys saa rahallista säästöä valitessaan juuri tämän yrityksen komponentit. Projektissa ei synny valmista myytävää tuotetta, vaan ainoastaan tieto, miten komponentin kulumisen ennustaminen tapahtuu.