Belle Pelottomat, keksintöjänne tarvitaan
Mediassa on ollut paljon keskustelua naisten kasvaneesta talous- ja rahoitusosaamisesta, etenkin yksityissijoittamisen näkökulmasta. Naisten rahoitusosaamisesta yrityksissä on käyty vähemmän keskustelua. Yksityisen rahoituksen lisäksi on tärkeää ymmärtää julkista rahoitusta, esimerkiksi osana yrityksen innovaatioprosessia. Julkinen innovaatiorahoitus auttaa yrityksiä jakamaan innovaatioihin liittyvää riskiä ja edesauttaa tulevaisuuden kilpailukykyä.
Me Business Finlandissa halusimme ymmärtää ilmiötä paremmin ja tarkastelimme omaa rahoitusdataamme vuosien 2016–2022 aikana. Vaikka Business Finlandissa rahoitus myönnetäänkin aina projektille eikä henkilölle, teimme muutaman merkittävän havainnon hakijoiden taustatietoihin perustuen:
1. Miehet hakevat enemmän innovaatiorahoitusta ja suurempia summia kuin naiset
Miehet lähettävät vuosittain yli 80 prosenttia kaikista innovaatiorahoitushakemuksista, eikä luku ole muuttunut viimeiseen seitsemään vuoteen suuntaan tai toiseen. Naiset hakevat vuosittain siis merkittävästi vähemmän tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Lisäksi naiset hakivat eniten pienimpiä rahoitusinstrumentteja, kuten innovaatioseteliä. Esimerkiksi 24 % innovaatiosetelihakemuksista ja 11 % T&K-rahoitushakemuksista oli naisten lähettämiä. Miehet hakivat eniten innovaatiorahoitusta kaikilla tarkastelluilla toimialoilla. Pienin ero hakemuksien määrässä miesten ja naisten välillä on terveysalalla, jossa naiset lähettivät noin 45 % kaikista hakemuksista.
2. Hakemukset ovat yhtä laadukkaita sukupuolesta riippumatta
Datasta selviää, että naisten ja miesten jättämät rahoitushakemukset ovat yhtä laadukkaita, eli hakemusten hyväksymisprosentti on lähes sama. Tämä viittaa siihen, että Business Finlandin prosesseissa ei suosita tietyn sukupuolen edustajien lähettämiä hakemuksia.
3. Euromääräisesti 87 % innovaatiorahoituksesta ohjautuu miehille
Suuret hakemusmäärät ja suuremmat haetut summat ovat johtaneet siihen, että miehille ohjautui euromääräisesti 87 prosenttia innovaatiorahoituksesta vuosina 2016–2022. Euroissa tämä tarkoittaa yhteenlaskettuna jopa yli 3,4 miljardin euron erotusta miehille ja naisille suuntautuneen rahoituksen välillä.
Miksi tämä on tärkeää?
VATT:n (2023) julkaiseman tutkimuksen mukaan naisten heikko asema innovaatiotoiminnassa vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun sekä voimistaa naisten ja miesten välistä palkka- ja elinkustannustasoeroa. Yritysten menestys on heikompaa, kun tuotteita ja palveluja suunnittelevat tiimit ovat homogeenisiä, eivätkä innovaatiot tavoita niin suurta käyttäjäkuntaa kuin olisi mahdollista. Parhaat lahjakkuudet eivät ole innovaatiotoiminnan käytössä silloin, kun naiset ovat alalla aliedustettuina.
Ilmiölle löytyy monia selittäviä tekijöitä. Todennäköisin syy löytyy yhteiskunnan rakenteista. Tilastokeskuksen (2021) mukaan naisten ja miesten koulutusalat ovat eriytyneet suhteellisen vahvasti Suomessa, eikä jako ole merkittävästi vähentynyt viimeiseen 30 vuoteen. Sama ilmiö toistuu sekä opiskelijamäärissä että suoritetuissa tutkinnoissa. Enemmistö ICT- ja tekniikan alan opiskelijoista on miehiä (yli 70 prosenttia Suomen yliopistojen tekniikan opiskelijoista), kun taas enemmistö sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan tutkinnoista on naisilla. Business Finland kohdistaa lähes puolet vuosittaisesta innovaatiorahoituksestansa valittuihin temaattisiin painopistealueisiin, joista monet vaativat ICT- ja tekniikan alan osaamista.
On mahdollista, että naiset eivät jostain syystä tunne yhtä hyvin Business Finlandin rahoitusta kuin miehet tai eivät halua tai uskalla hakea rahoitusta, ainakaan isompia summia. Toimenpiteet, joilla voisimme kannustaa naisia hakemaan enemmän innovaatiorahoitusta jäävät Business Finlandille pohdittavaksi. Tarvitsemme naisia ja laajemminkin monimuotoisuutta innovaatiotoimintaan, jotta Suomen talous kääntyy kasvu-uralle ja voimme saavuttaa hallituksen asettaman neljän prosentin TKI-tavoitteen.