Business Finlandin pitää olla Suomen suurimpia riskinottajia
Haluamme jakaa riskiä kunnianhimoisten ja kasvuhaluisten yritysten kanssa. Meidän on siedettävä paremmin riskejä ja epäonnistumista rahoittajana ja sparraajana, mutta myös yhteiskuntana. Onnistua ei voi ainakaan isosti, ellei ole rohkeutta.
Olen ollut Business Finlandilla töissä viisi kuukautta. Näin näen suomalaisen innovaatiokentän ja tehtävämme:
Business Finlandin tarkoitus on luoda kilpailukykyä, vaurautta ja hyvinvointia Suomeen. Tämä tapahtuu vain ja ainoastaan talous- ja tuottavuuskasvun kautta.
Miten talous kasvaa ja tuottavuus lisääntyy? Tuottavuus lisääntyy kahdella tapaa: otetaan enemmän tehoja irti nykyisistä resursseista TAI se, mitä me ajamme: yritysten tulee rohkeasti innovoida ja uudistua sekä hakeutua kansainvälisille markkinoille – ja kasvattaa osaamistaan.
Inkrementaalisella eli vähittäin kasvavalla kehittämisellä saadaan inkrementaalisia tuloksia, disruptiivisilla innovaatioilla tavoitellaan kunnon kasvuloikkaa. Me tavoittelemme jälkimmäistä.
Miten yritykset ottavat kasvuloikan?
Arvon luominen ja sen osoittaminen omistajille ohjaa yritysten suunnittelu- ja muutosnäkymät perinteisesti lyhyelle tai keskipitkäksi aikavälille. Julkisella sektorilla on siten rooli pitkän aikavälin kilpailukyvyn takaamisessa sekä kehittämisriskin jakamisessa, eli niiden disruptiivisten innovaatioiden tukemisessa, jotka uudistavat tai luovat uusia toimialoja – ja luovat mahdollisuudet eksponentiaaliselle kasvulle ja hyvinvoinnille.
Tätä Business Finlandin rahoituksen tulisi tehdä: jakaa ja ottaa riskiä:
Se, että osa rahoittamistamme projekteista epäonnistuu, kertoo tehtävässä onnistumisesta.
Se, että pienikin osa rahoittamistamme projekteista onnistuu megalomaanisesti, kertoo myös tehtävässä onnistumisessa.
Annamme markkinamekanismien ja reilun kilpailun toimia – tekemisen fokuksessa on rakenteellinen muutos: radikaali uudistuminen, kansainvälistyminen, vienti, osaajat, sijoitukset Suomeen. Siis sellaisen kasvualustan rakentaminen, joka synnyttää ennakkoluulotonta tekemistä ja joka houkuttelee investointeja osaamista.
Se, että pienikin osa rahoittamistamme projekteista onnistuu megalomaanisesti, kertoo tehtävässä onnistumisessa.
Supercelliä ei olisi ilman sen aikaisen Tekesin rahoitusta yrityksen alkuvaiheessa, on Ilkka Paananen sanonut. Supercell, sen työntekijät ja Kahoon 3 -rahasto maksoivat Suomessa yli 2 miljardia euroa veroja 2012–2018. Tällä hetkellä pelkästään Supercellin maksamat yhteisöverot Suomeen ovat selvästi enemmän kuin se raha, jonka Business Finland pistää vuosittain startup-yritysten rahoitukseen.
Ja kun näistä Business Finlandin rahoittamista startupeista nousee yksi yksisarvinen lisää, maksaa tuo yksisarvinen taas moninkertaisesti tulevien startupien rahoituksen jne. Vaikutus moninkertaistuu ja läikkyy myös yli. Houkuttelevat yritykset houkuttelevat myös osaamista.
Miten tutkimus ja tuotekehitys saadaan tuottamaan?
Tällä hetkellä isoimmat kasvumahdollisuudet ovat globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Ratkaisujen etsiminen huoltovarmuuteen, puhtaaseen energiaan, resurssien riittävyyteen, luontokatoon tai vaikkapa ruokahaasteisiin tuo yrityksille ja niiden työntekijöille elämänkokoista sisältöä ja draivia kehittää kestäviä innovaatioita.
Näiden ratkaisujen etsiminen on merkityksellinen missio, joka tuo myös rahaa.
Ne yritykset, jotka panostavat kestävään kasvuun ja joiden omat operaatiot ovat vastuullisia, ovat tuottoisimpia.
Tästä puhuu mm. Harvardin yliopiston professori Rebecca Henderson.
Syväteknologia tai muu disruptoiva tutkimus ja tuotekehitys vaativat pääomia. Yksityinen pääoma ja sijoittaja haluavat tuottoa sijoituksilleen määrätyllä aikavälillä – mieluummin nopeammin kuin hitaammin, mieluummin hajautetummin kuin yhdestä lähteestä. Me olemme kärsivällisempiä. Voimme rahoittaa hyvin pitkän aikavälin tutkimusta ja tuotekehitystä, jotka johtavat innovaatioihin ja kaupallisiin menestystarinoihin vuosien, jopa kymmenien vuosien kuluttua.
Miksi pitkän aikavälin tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoittamisella on väliä?
Jonkun tulee pitää huolta Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä, tulevista yrityksistä ja toimialoista. Ei vain jynssätä ja puunata olemassa olevaa, ja varmistella inkrementaalista kehittämistä. Tai pahimmassa tapauksessa tekohengitetä ja estetä luovaa tuhoa.
Neste aloitti uusiutuvien polttoaineiden kehittämisen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Alkuvuosien merkittävien panostusten jälkeen tutkimusta ja kehitystä tehtiin välillä pienemmällä liekillä, joka olisi saattanut kuihtua kokonaan, elleivät julkinen T&K-rahoitus ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tehty yhteistyö olisivat olleet jakamassa rohkean ja pitkäjänteisen innovoinnin riskejä.
Jo vuosia Nesteen liikevoitto on tullut suurelta osin uusiutuvista polttoaineista. Viime vuosien haasteista huolimatta kyseisen liiketoiminnan osuus pelkästään Nesteen Suomeen maksamista yhteisöveroista kattaa vuosittain reilusti yli puolet kaikesta Business Finlandin suurille yrityksille kohdentamasta innovaatiorahoituksesta.
Julkisen tki-rahoituksen rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa on ollut muutoinkin merkittävä. Tekes on ollut rahoittamassa yli 70 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuodesta 1985 alkaen.
Suomalaiset yritykset maailmalle ja kansainväliset tänne
51 prosenttia vuoden 2000 Fortune 500 -listalla olleista yrityksistä on lakannut olemasta. Ja vain 49 yritystä on ollut tuolla listalla koko sen olemassa oloajan eli 70 vuotta. Uudistuminen ja toimialoja muokkaavat innovaatiot ovat kasvun avain.
Tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi riippuvat paljon siitä, kuinka houkutteleva ja tunnettu investointikohde Suomi on.
Ja kuten tiedämme, maailman suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat seitsemän suurinta alusta- ja teknologiayritystä (Magnificent Seven): Alphabet, Apple, Amazon, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla, joista kaksi on syntynyt 1970-luvulla, kolme 1990-luvulla ja kaksi vasta 2000-luvulla.
Menestyneet yritykset ja osaajat luovat jotain täysin uutta. Niitä meidän tulee synnyttää Suomeen ja myös houkutella tänne.
Noin 40 % Suomen viennistä koostuu Suomeen tulleiden kansainvälisten yritysten viennistä Suomesta maailmalle. Se on hätkähdyttävä tieto. Tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi riippuvat paljon myös siitä, kuinka houkutteleva ja tunnettu investointikohde Suomi on – siksi innostavalla Suomi-kuvalla on väliä. Tarvitsemme niin pääomia kuin osaajiakin.
Hyvinvointi ruokkii luovuutta. Maailman onnellisimmalla kansalla on siten erinomaiset edellytykset innovaatioihin, kansainvälistymiseen sekä eksponentiaaliseen hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvuun. Kunhan vain oikeat mekanismit ovat pystyssä, ja noiden mekanismien, kuten Business Finlandin ja sen huippuosaajien, annetaan toteuttaa tehtäväänsä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Haluamme jakaa riskiä, ja nimenomaan kunniahimoisimpien yritysten kanssa, kuten Supercell ja Neste. Superonnistujilla on valtava rooli kansantaloudelle. Yksi superonnistuja tarkoittaa kuitenkin montaa epäonnistujaa. Mutta riskejä täytyy uskaltaa ottaa. Ja me haluamme mahdollistaa sen Suomessa. Sillä onnistua ei voi, ellei yritä.