Siirry sisältöön
Blogi 14.06.2024

Resurssit rajoittavat suomalaisten pk-yritysten ympäristöinnovaatioita

Pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa panostaa verkostoihin sekä ketterään ja tutkimukselliseen yrityskulttuuriin, sillä ne turvaavat ympäristöinnovointia ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Anna Häkkinen

Trainee, Sustainability
Business Finland

LinkedIn

Annabella Polo

Senior Advisor
annabella.polo (at) businessfinland.fi
Business Finland

LinkedIn

Ympäristöinnovaatiot ovat merkityksellisiä sekä yhteiskunnalle että yrityksille itselleen. Yhteiskunnallisesti ympäristöinnovaatioilla voidaan nopeuttaa ilmastotoimia ja minimoida pitkän aikavälin kustannuksia, joita ilmastotoimista aiheutuu (ks. IPCC:n raportti). Yritysten kannalta taas ympäristöinnovaatiot ovat tärkeä työkalu kohti aktiivista toimijuutta kestävän kehityksen saralla sekä sidosryhmien muuttuviin odotuksiin vastaamisessa.

Kestävä kehitys toimii yhä useamman suuren suomalaisyrityksen innovaatiotoiminnan ajurina, vaikka samaan aikaan yritykset pitävät edelleen kiinni myös kestämättömästä liiketoiminnastaan, selviää FIBsin Yritysvastuu 2023 -raportista. Koska kestävän kehityksen innovaatiot ovat vahvasti sidoksissa kilpailukykyyn, Business Finland halusi paremmin ymmärtää ympäristöinnovaatioiden taustalla olevia haasteita ja kyvykkyyksiä erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Siksi Business Finlandilla teetettiin asiakaskysely, jossa selvitettiin pk-yritysten ympäristöinnovaatioiden taustalla olevia haasteita ja kyvykkyyksiä. Asiakaskysely oli osa Aalto-yliopistoon tehtyä pro gradu –tutkielmaa.

Aika ja raha innovoinnin jarruna

Asiakaskyselyn tulokset osoittivat, että suurimmat ympäristöinnovaatioihin liitettävät haasteet pk-yrityksissä koskivat yritysten rajallisia resursseja. Merkittävimpinä haasteina koettiin muun muassa taloudellisten resurssien ja innovaatioiden kehittämiseen tarvittavan ajan puute sekä rahoituksen saatavuus ja rahoitusprosesseihin liittyvä byrokratia. Osa pk-yrityksistä koki ulkoiset rahoitusprosessit pienen yrityksen resursseille liian raskaina ja aikaa vievinä. Haasteeksi koettiin myös mahdollisten sijoittajien vakuuttaminen innovaatioiden pitkän aikavälin liiketoimintahyödyistä.

Kestävä kehitys vaatii systeemistä muutosta ja näin ollen osallisuutta jokaisella yhteiskunnan tasolla. Kestäviä ratkaisuja ei voida odottaa vain suurilta yrityksiltä, vaan yhteiskunnan tukirakenteiden, kuten rahoitusprosessien, on mahdollistettava myös pk-yritysten osallistuminen innovointiin. Tämä edellyttää sellaisten tukirakenteiden luomista, jotka mahdollistavat ympäristöinnovaatioiden kehittämisen pk-yritysten erityisessä, usein resurssirajoitteisessa mutta ketterässä, toimintaympäristössä.

Kestäviä ratkaisuja ei voida odottaa vain suurilta yrityksiltä, vaan yhteiskunnan tukirakenteiden on mahdollistettava myös pk-yritysten osallistuminen innovointiin.

Koko ja verkostot innovoinnin kaasuna

Toisaalta pk-yritysten ketterä organisaatiorakenne ja matalampi hierarkia voivat tarjota yrityksille myös erityisiä vahvuuksia, joiden avulla ne voivat taklata niukkojen resurssien tuomat haasteet.

Tutkielman tulokset osoittivat, että ympäristöinnovaatiot vaativat pk-yrityksissä paitsi sisäistä pääomaa sekä usein teknologista ja toimialakohtaista tietotaitoa – myös ulkoisia resursseja ja verkostoja, joita yritykset aktiivisesti hyödyntävät toiminnassaan. Pk-yrityksille luonteenomainen ketteryys voi mahdollistaa muun muassa joustavat ja lyhyemmät päätöksentekoprosessit, mikä auttaa niitä reagoimaan tehokkaasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä hyödyntämään verkostojen kautta hankittua tietotaitoa.

Toisin sanoen, pk-yritykset voivat toimia tehokkaasti resurssirajoitteiden keskellä hyödyntämällä aktiivisesti verkostojaan, investoimalla henkilöstön osaamiseen ja ympäristöinnovaatioiden kannalta keskeisten osaajien rekrytoimiseen sekä panostamalla innovatiivista ajattelua ja jatkuvaa oppimista tukevaan yrityskulttuuriin. Tämä voi tarkoittaa ympäristöinnovaatioihin liittyvien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista erilaisten tahojen, kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa, työntekijöiden jatkuvan oppimisen mahdollistamista ja siihen kannustamista erityisesti kestävän kehityksen teemoissa sekä avoimen työilmapiirin luomista, jossa uteliaisuuteen ja luovuuteen kannustetaan. Tällaiset toimenpiteet edellyttävät aktiivisia ponnisteluja. Ympäristöinnovaatioista kiinnostuneiden pk-yritysten olisi hyvä ensimmäisenä varmistaa johdon sitoutuminen muutokseen sekä riittävä osaaminen esimerkiksi omien kyvykkyyksien, verkostojen tai oppimista kannustavan yrityskulttuurin avulla.

Business Finland teetti vuoden 2023 aikana asiakaskyselyn, jonka tavoitteena oli tarkastella suomalaisten pk-yritysten ympäristöinnovaatiokyvykkyyksiä, eli yrityksiltä vaadittavia kykyjä ja valmiuksia luoda innovaatioita, jotka edistävät kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta. Kyselyssä syvennyttiin myös ympäristöinnovaatioihin liitettäviin haasteisiin. Kysely suunnattiin suomalaisille pk-yrityksille, jotka ovat saaneet Business Finlandilta innovaatiorahoitusta vuosien 2017–2023 aikana. Kysely toteutettiin ja sen tulokset analysoitiin osana Anna Häkkisen Aalto-yliopistoon tekemää pro gradu -tutkielmaa.