TKI-panostuksilla tuottavuutta ja kasvua Suomelle
Ainoa keino turvata Suomen talouskasvu pitkällä aikavälillä on panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (TKI). Suomen tuottavuuskehitys, erityisesti palvelualoilla, on pitkään ollut vaatimatonta ja julkiset panostukset yritysten TKI-toiminnan kannusteisiin ovat jääneet jälkeen kilpailijamaihin verrattuna. Nyt, kun Suomessa on palattu TKI-rahoituksen ja kasvupolitiikan tielle, on tärkeää kysyä, miten rahoitus kohdennetaan vaikuttavimmin, kun tavoitteena on lisätä tuottavuutta, kasvua ja uudistumista Suomessa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on parlamentaarisen työn pohjalta päättänyt investoida merkittäviä summia tutkimus- ja kehitysrahoitukseen, ja siksi on tärkeää käydä julkista keskustelua näiden investointien vaikuttavuudesta. Viime viikonloppuna Helsingin Sanomat julkaisikin artikkelin tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentamisesta. Tulevina vuosina myös Business Finlandin myöntämä tutkimus- ja kehitysrahoitus tulee kasvamaan merkittävästi. Tutkittu tieto auttaa kohdentamaan lisääntyvän rahoituksen ja kehittämään rahoituspalveluja mahdollisimman vaikuttavasti.
Vaikuttavuutta tutkimukseen pohjautuvista valinnoista
Maailmankuulu taloustieteen professori Ufuk Akcigit piti viime viikolla Helsingissä luennon, jossa hän tarkasteli TKI-rahoituksen ja tuottavuuden monimutkaisia yhteyksiä Yhdysvaltain talouskehityksen näkökulmasta. Hän painotti, että mikäli TKI-rahoitusta ei kohdenneta, niin silloin muunlaiset mekanismit ja kannustimet, kuten markkinarakenteet, saattavat ohjata rahoitusta riskittömimpiin suuntiin, joka luo heikommin kasvua tai tuottavuutta. Akcigitin mukaan yleisiä TKI-verokannustimia on syytä välttää, vaikka suorien TKI-kannusteiden tehokas kohdentaminen onkin tunnetusti haastavaa.
Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa rajalliset TKI-resurssit tarkoittavat sitä, että kohdentamista ja valintoja on tehtävä.
Tutkimustiedon valossa rahoitusta kannattaa ohjata erityisesti innovaatiokyvykkäille yrityksille, joiden tuottavuuskehitys on jo valmiiksi kasvu-uralla. TKI-rahoituksen tuottavuusvaikutukset ilmentyvät kuitenkin usein merkittävillä viiveillä. Investoinnit uuteen teknologiaan ja toimintatapoihin näyttäytyvät lyhyellä aikavälillä usein tuottavuuden laskuna, kunnes uudet käytännöt juurtuvat ja alkavat tuottaa hyötyä.
Patentti- ja vientitilastot kertovat, että Suomessa on puute ennen kaikkea korkean riskin radikaaleista innovaatioista. Esimerkiksi tällaisista markkinoita mullistavista innovaatioista käyvät esimerkiksi Nokian mobiiliratkaisut 1990-luvulla. Perinteisten teknologisten innovaatioiden rinnalla myös muut aineettomat kehityskohteet ovat kasvattamassa merkitystään. Esimerkiksi datan ja digitalisten ratkaisujen, uusien liiketoimintamallien, konseptoinnin ja brändien rooli on muodostumassa ratkaisevan tärkeäksi aiemmin tuottavuudeltaan heikosti kehittyneillä palvelualoilla.
Data ja tutkimus tarvitsevat rinnalleen myös näkemystä
Yksittäisten yritysten ja toimialojen lisäksi innovaatiopolitiikan tavoitteena on koko Suomen hyvinvointi ja vaurastuminen.
Kaikessa Business Finlandin rahoitustoiminnassa on varmistuttava siitä, että rahoitus tuottaa kestäviä hyötyjä Suomen kansantaloudelle.
TKI-rahoituksella on tärkeää rakentaa sellaisia osaamisia ja muita kyvykkyyksiä, joiden turvin pystymme pienenä avotaloutena hankkimaan ja soveltamaan uutta tietoa myös ulkomailta. Suuryrityksillä on tärkeä rooli pk-yritysten innovaatiotoiminnan suuntaamisessa uusiin markkinamahdollisuuksiin. Suuryritykset toimivat usein vetureina laajoissa verkostohankkeissa ja ekosysteemeissä, joiden kautta syntyy tiedon läikkymis- ja tuottavuusvaikutuksia laajemminkin yhteiskuntaan. TKI-rahoituksen laajoja heijastusvaikutuksia yhteiskunnassa on vaikea mitata, mutta se ei saa johtaa niiden merkityksen sivuuttamiseen rahoituksen kohdentamisessa.
Suomessa on suhteellisen vähän korkean tuottavuuden yrityksiä. Yritykset, jotka ovat tuottavimpia ja innovaatiokyvykkäimpiä, eivät aina tarvitse toimintaansa julkista tukea. TKI-kannusteita kannattaa kohdentaa myös uusiin yrityksiin, joiden tuottavuudesta ja kasvusta ei vielä ole dokumentoitua tietoa. Myös vakiintuneemmat pk-yritykset saattavat TKI-rahoituksen kannustamina hakeutua kokonaan uudelle tuottavuuden kehitysuralle esimerkiksi omistajanvaihdoksen seurauksena.
Business Finlandin TKI-rahoitusta uudistetaan jatkuvasti tutkitun tiedon pohjalta
Tiedon hyödyntäminen on avainasemassa TKI-rahoitusta kohdennettaessa. Myös Business Finland on panostamassa merkittävästi tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon. Datan määrä kasvaa ja uudet AI-pohjaiset työkalut mahdollistavat entistä tarkempia reaaliaikaisia analyysejä ja parempaa ennakointia. Tietoon perustuvilla valinnoilla pyritään maksimoimaan rahoituksen vaikuttavuus.
TKI-rahoituksen kohdentamisesta käydään parhaillaan laajaa keskustelua monissa maissa. Kohdentaminen on haastavaa, ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. On tärkeää, että Suomessa elinkeinoelämä ja muut TKI-toimijat ja -rahoittajat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Tarvitsemme myös jatkuvaa dialogia myös tutkijoiden kanssa. Suomessa on onneksi erittäin korkeanlaatuista innovaatio- ja kasvututkimusta, joka auttaa meitä ymmärtämään, miten Suomi kehittyy, uudistuu ja menestyy myös jatkossa.
Lue lisää Business Finlandin myöntämän rahoituksen vaikuttavuudesta ja tuloksista