L'Air de Bruxelles - Avautumista suurpolitiikan varjossa
Kesän lähestyessä pitkään pahoista koronaluvuista kärsinyt ja erittäin tiukkojen rajoitusten keskellä elänyt Belgia avautuu asteittain ja jopa erittäin määrätietoisesti. Toivoa on ilmassa nyt vahvasti.
Kolmas aalto jäi pelättyä vaisummaksi ja jo tovin numerot ovat menneet alaspäin, turhan hitaasti mutta systemaattisesti. Toivoa lisää, että ainakin Brysselin alueella rokotuksiin on saatu kirivaihde päälle ja jopa L'Airin olkapäähän on ensimmäinen piikki laitettu. Avartumisessa merkkietappi saavutettiin viime lauantaina, kun ravintoloiden terassit alkoivat ottaa asiakkaita vastaan. On niitä sitten riittänytkin ja moni tavernan pitäjä on nikkaroinut ulkotilaansa laajemmaksi. Välillä hieman jalkakäytävien kustannuksella. Näyttää myös, että expatit tekevät paluutaan kaupunkiin.
Pahaa mieltä kanaalin molemmin puolin
Kaikki merkit ovat olemassa, että Brexitin jälkiaalloista kärsitään vielä pitkään. Erityisesti Britannian puolelta, niin poliitikkojen kuin sikäläisen tavoistaan tunnetun lehdistön toimesta, jatkuvaa piikkiä ja syyttelyä lentää EU:lle. Yllättävän monet ovat Unionin pääkaupungeissa vielä jaksaneet osoittaa lehmänhermoisuutta, mutta eivät ihan kaikki. Viime aikoina kiihkeintä kiistaa on käyty Jerseyn ja muiden kanaalisaarten kalastusvesistä, joista Lontoo haluaa vaikka väkisellä pitää ranskalaisalukset poissa, sopimuksen vastaisesti. Vastavetona Ranska on uhannut katkaista saarilta sähköt. Tulee ihan mieleen Napoleonin aikanaan saarivaltiolle määräämä mannermaasulkemus.
Eikä keisari muutenkaan unohduksiin pääse. Niin paljon lehdissä ja televisiossa on ollut hänestä juttuja kuolemansa 200-vuotispäivän muistelun innoittamana. Ilman koronaa luultavasti näkisimme myös kasapäin fyysisiä tapahtumia aiheeseen liittyen. Toiset eivät vaan vaivu unholaan.
Liikaa dataa verkoissa
Iso uutinen täällä oli myös viime viikolla tapahtunut mittava kyberhyökkäys, joka massiivisella datavyöryllä sai Belgian julkisia toimijoita laajasti yhdistävän Belnet-verkon kaatumaan. Jopa koronarokotusten ajanvarausjärjestelmät olivat hetken alhaalla, mutta saatiin pikaisesti taas toimimaan. Hassunkurinen yhteensattuma on, että hyökkäys tapahtui hetkeä ennen kuin liittovaltion parlamentin piti alkaa käsitellä uiguurien kohtelua kuultavanaan asiasta tuoreen omakohtaisen todistusteoksen kirjoittanut henkilö. No, hyökkäyksen tekijätahoa ei ole vielä ainakaan virallisesti tunnistettu.
Hieman tutkimus- ja innovaatioasiaakin
Horisontti Euroopan osalta huomio kiinnittyy pitkälti ohjelman täysimääräiseen liikkeellelähtöön liittyviin konkreettisiin toimenpiteisiin. Niissäkin näyttää vauhtia ja vaarallisia tilanteita eli yllätyksiä hakijoille ja heitä neuvoville riittävän. Ikävästi aloitus on pikkuhiljaa venynyt yhä kauemmaksi ja nyt puhutaan toukokuun lopusta. Toki kyse on uudesta, mittavasta, monimutkaisesta ja suuria intohimoja herättävästä kokonaisuudesta, mutta toivottavasti lastenvaivat saadaan nopeasti hallintaan.
Pilvitasolla huomattavasti ylempänä kulkee eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) kehittämiselle ja syventämiselle haettu renessanssi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ihan Michelangelon tai Botticellin tasolle ei päästä. Jäsenmaat tuntuvat yhä suosivan pehmeitä keinoja päämääriin pääsemiseksi, sitovien tavoitteiden sijaan. Ja sidosryhmät vaikertavat, että heitä ei ole ainakaan aidosti kuultu. No, kamppailu ei ole kokonaan ohi ja tiedossa on, että aihetta on parhaillaan nostettu esille myös Euroopan käyntiin päässeessä tulevaisuuskonferenssissa: The Conference on the Future of Europe.
Roomalainen tuolileikki Ankarassa
Vielä sen verran, että kaupungilla puhutun mukaan neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin taannoista roomalaista tuolileikkiä Turkin presidentin vieraina ei ole täysin villaisella painettu. Schuman-aukion eri puolilla tiettävästi yhä kipunoi.