Vihreä siirtymä on tullut jäädäkseen – Suomelle luvassa paljon uusia mahdollisuuksia

Green Deal pyrkii osoittamaan, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät toimet ja talouskasvu eivät ole ristiriidassa keskenään. Puhutaan vihreästä siirtymästä eli siirtymästä pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. Siirtymää rahoitetaan tuntuvasti, sillä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä 37 % on tuettava ilmastotavoitteita.

Suomessa on paljon osaamista, jolla voidaan tukea vihreää siirtymää Suomessa ja EU:ssa. Green Deal vaikuttaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan rahoitusohjelmien, kuten innovaatiorahaston, Horisontti Euroopan ja kunkin jäsenmaan elpymissuunnitelmien kautta. Vihreä siirtymä on uusi normaali. Ilmastolain myötä, tavalla tai toisella, ilmastoneutraalius on saavutettava. Uusi normaali tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille vihreille innovaatioille ja Suomella on mahdollisuus toimia yhtenä vihreän siirtymän edelläkävijämaista.

EU:n rahoitusohjelmista potkua vihreään siirtymään

Vihreän kehityksen ohjelma sisältää laajan joukon aloitteita ja toimintasuunnitelmia, joilla pyritään tarttumaan lähes kaikkiin yhteiskunnan toiminnan osa-alueisiin, kuten teollisuuteen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, liikkumiseen ja biodiversiteetin suojelemiseen. Ehkä merkittävin aloite on EU:n ilmastolaki, joka tekisi EU:n tavoitteet ilmastoneutraaliudesta laillisesti sitoviksi. Laki määrittäisi vahvasti politiikan teon suuntaa ja loisi oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta jäsenmaille ja toimisi myös kannusteena tehdä vihreitä investointeja.

Kun haetaan vihreää kasvua, tutkimustyön hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen ovat ohjelmassa keskeisessä asemassa. Tämä näkyy vahvasti uudessa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopassa, jonka budjetista vähintään 35 prosenttia tulisi käyttää vihreää siirtymää tukeviin toimiin. Myös Horisontti 2020:n aikana toteutettiin merkittäviä panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Viime vuonna järjestettiin Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Green Deal -teemahaku, jonka kautta jaettiin 307 miljoonaa euroa vihreisiin innovaatioihin ja syksyllä järjestettiin vielä lähes miljardin euron suuruinen Green Deal -erillishaku.

Horisontti Euroopan kautta rahoitetaan paljon ilmastotavoitteita tukevia ratkaisuja erityisesti sen toisen pilarin (Globaalit haasteet ja eurooppalainen elinkeinoelämän kilpailukyky) kautta erilaisten kumppanuuksien muodossa. Myös ensimmäisen pilarin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja kolmannen pilarin EIC:n kautta rahoitetaan lukuisia hankkeita, jotka tuottavat ratkaisuja ilmastotavoitteisiin. Ilmastonmuutoksen torjunta on puiteohjelmaa läpileikkaava teema ja tämä näkyy esim. teemahakuina. Ohjelman uutuudet eli missiot ovat yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ei rahoituskeino.

Vihreitä innovaatioita ei tueta pelkästään Horisontti Euroopan kautta, sillä puhtaiden teknologiaratkaisujen käyttöönoton nopeuttamista varten on perustettu EU:n innovaatiorahasto (Innovation Fund). Rahasto tukee puhtaan teknologian ratkaisuja noin 10 miljardilla eurolla 2020-2030 ja sen varat tulevat EU:n päästökaupan päästöoikeuksien huutokauppatuloista tämän vuosikymmenen aikana. Rahoitushakuja on jo järjestetty kaksi. Rahoituksen saamisen tärkeimpänä kriteerinä on, että rahoitettava projekti saa aikaan päästövähennyksiä ja se on nopeasti markkinoille vietävissä.

Green Deal on Suomelle tuhannen taalan paikka

EU:n elpymispaketin varojen jako on puhuttanut paljon mediassa ja Suomi on saamassa paketista 2,9 miljardia euroa nykyhinnoin, kun tähän lasketaan mukaan oikeudenmukaisen siirtymän ohjelman ja maaseuturahaston ohjelman kautta saatava rahoitus. Elpymisvälineen varat tulee käyttää mm. vihreää siirtymää sekä digitalisaatiota tukeviin toimiin kaikissa maissa, jotka rahoitusta saavat. Näin aikoo Suomikin tehdä valtioneuvoston hiljattain julkaisemien suunnitelmien (Suomen kestävän kasvun ohjelma – alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma) mukaan. Suomi aikoo käyttää varoista puolet vihreää siirtymää edistäviin toimiin ja kolmasosan digitalisaatiota edistäviin toimiin. Tämä on hyvin merkittävää jo senkin kannalta, että Suomen oma hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoisesti asetettu vuoteen 2035, joten toimilla alkaa olla kiire. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta nostetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa keskeisiksi keinoiksi vauhdittaa kestävää kasvua. Osaltaan Suomen ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää tukee myös hallituksen perustama ilmastorahasto, jonka varat tulisivat valtion kehitysyhtiö VAKE:lta, jonka pääoman suuruus on yli 2 miljardia euroa. Ilmastorahastolla pyritään tukemaan yritysvetoisia teollisen mittaluokan skaalauksia, jotka johtavat vähähiiliseen talouteen ja tuovat markkinoille kiertotalousratkaisuja ja puhtaan teknologian ratkaisuja.

Business Finland ja Suomen Akatemia rahoittavat ilmastonmuutoksen haasteisiin ratkaisuja kehittävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa esim. cleantech-sektorilla monien ohjelmien ja instrumenttien avulla. Suomessa rahoitusvolyymi on ollut huomattavaa ja täällä on jo pitkään rahoitettu ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä projekteja. Organisaatioiden rahoitus on luomassa pohjaa suomalaisten vihreiden innovaatioiden kansainväliselle läpimurrolle. Vaikka kotimaista t&i-rahoitusta hyödynnetään kattavasti, eivät suomalaiset pärjää riittävän hyvin kilpailussa EU-rahoituksesta. EU-rahoituksen piiriin pääseminen avaa aivan eri tavalla mahdollisuuksia kansainvälistyä ja viedä innovaatiot maailmalle. Tämä haaste on onneksi tunnistettu ja keväällä 2020 laadittu TKI-tiekartta asettaakin tavoitteeksi suomalaisten toimijoiden pyrkimisen vahvemmin kansainvälisen rahoituksen piiriin, jolla yhä enemmän rahoitetaan juuri ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaavia hankkeita.