Mitä yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla Horisontti-rahoitteisissa tutkimushankkeissa?
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana yhä vahvemmin osaksi tutkimusrahoitusta ja tiedepolitiikasta käytävää keskustelua. Vaatimus vaikuttavuuden osoittamisesta jakaa mielipiteitä, mutta yksi aihe pysyy vuodesta toiseen: mitä yhteiskunnallisella vaikuttavuudella oikein tarkoitetaan?
Vastaus riippuu pitkälti tieteenalasta. Toisin kuin tieteellinen tai koulutuksellinen vaikuttavuus, joiden hahmottaminen on suoraviivaisempaa, yhteiskunnallinen vaikuttavuuden typistäminen on hankalaa, sillä se on vahvasti kytköksissä tiettyyn yhteiskunnalliseen kehitysvaiheeseen ja kontekstiin. Yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa on pohjimmiltaan kyse siitä, että tutkija osoittaa, mitä muutosta hän tavoittelee ja millä keinoilla pyrkii tätä muutosta edistämään. Useimmiten keinot perustuvat vuorovaikutukseen.
Vaikuttavuus ei ole tutkimuksesta irrallista eikä ajoitu sen jälkeiseen aikaan. Tutkimus voi luoda uusia kytköksiä vaikkapa eri ammattiryhmien välillä, tai tuottaa välillistä hyötyä yrityskentässä.
Tähän muutostilan ajamiseen kilpistyy myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhde tutkimustyöhön. Vaikuttavuus ei ole tutkimuksesta irrallista eikä ajoitu sen jälkeiseen aikaan vaan se on keino kytkeä tieteellinen työ ympäröivään yhteiskuntaan erityisesti tutkimuksen aikana. Tutkijan tulee tunnistaa, miten oma tutkimus voi tukea, edistää tai estää asioita, luoda uusia kytköksiä vaikkapa eri ammattiryhmien tai yhteisöjen välille, tai tuottaa välillistä hyötyä yrityskentässä. Se, mitä tavoiteltavat asiat tai kehityskulut ovat, on tutkijan tai konsortion määriteltävissä.
Arvioitsijan näkökulmasta olennaista on, että tutkijan innostus omaan asiaansa näkyy ja että hän pystyy argumentoimaan asiansa puolesta. Tämä koskee niin tieteellistä kuin yhteiskunnallistakin vaikuttavuutta, jotka toteutuvat parhaimmillaankin vasta useiden vuosien viiveellä. Niihin sisältyy aina epävarmuuksia ja tutkijasta riippumattomia välillisiä tekijöitä. Keskeistä vaikuttavuuden suunnittelussa ja osoittamisessa onkin tehdä näkyväksi ne erilaiset polut, joiden kautta vaikuttavuutta tuotetaan sekä kumppanit, joiden kanssa tehtävä yhteistyö avaa mahdollisuuksia jakaa osaamista ja tietoa. Lyhyesti siis mitä tehdään, miksi, kenen kanssa, miten ja milloin.
Vaikuttavuus on elävä prosessi. Yllättävät käänteet ja ennakoimattomat vaikutukset kuuluvat asiaan.
Vaikuttavuus on ennen kaikkea syklinen, eheäksi suunniteltu, mutta elävä prosessi. Koska se on suoraan kytköksissä erilaisten kumppaneiden työhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan, on suunnitelmien muuntuminen hankkeen aikana taattua. Hyvä vaikuttavuuspolkuja hahmottava suunnitelma huomioi tämän jättämällä tilaa yhteiskehittämiselle. Yllättävät käänteet ja ennakoimattomat vaikutukset kuuluvat asiaan. Olennaista on, että samalla kun tavoitellaan tiettyä muutosta, opitaan prosessin aikana tapahtuvista käänteistä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimus on kannustus olla rohkea vaikuttaja sillä kentällä, johon tutkimuksensa kautta voi osallistua. Se on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.