FOLD-projektin projektipäällikkö Jarmo Kouko VTT:ltä on samalla koko FOLD-idean isä. Hän kertoo saaneensa inspiraation pakkausalan seminaarista, jossa vedettiin suuntaviivoja tulevaisuuteen.
– Lähdin miettimään ratkaisua, joka yhdistäisi suojaavuuden, keveyden ja näyttävyyden ympäristöystävällisesti.
Ratkaisun ytimessä ovat selluloosapohjaiset taiterakenteet, jotka tuovat kaivattua jämäkkyyttä pakkausratkaisuun. Taittelemisesta konsepti sai myös tunnistettavan, haitarimaisen visuaalisen asunsa – ja tietenkin nimen: FOLD.
– Tajusin viimein, että tällaista ei ole aikaisemmin tehty teollisessa mittakaavassa, Kouko kertoo.
Kuva: VTT
Koukon ideaa kehitettiin eteenpäin VTT:n ja Aalto-yliopiston kaksivuotisessa yhteistyöprojektissa (osana Suomen Akatemian rahoittamaa FinnCeres-lippulaivahanketta), minkä jälkeen käynnistyi Co-Creation-vaihe alkuvuonna 2021.
Business Finlandin rahoittamassa Co-Creation-projektissa pyrittiin muun muassa tunnistamaan teknologisia pullonkauloja ja kartoittamaan kaupallista potentiaalia. Kouko myöntää, että aihetta oli maailmalla jonkin verran tutkittu, mutta kansainvälisen läpimurron saumat olivat silti olemassa:
– Tästä meidän näkökulmasta ajatellen kentällä ei ollut muita yrittäjiä, ja projektillamme oli tieteellistä ja teknologista uutuusarvoa.
Kokenut VTT:n Co-Creation manageri Veera Virtanen piiskasi projektin uudelle tasolle: Virtanen laati selkeät askelmerkit, joista ponnistaa kohti kovia tuloksia.
– Veeran verkostot, tietämys, mallimateriaalit ja innostus olivat ensikertalaiselle projektipäällikölle korvaamattoman tärkeitä, kiittelee Kouko.
FOLD pääsi mukaan Business Finlandin Veturi-innovaatioekosysteemin kumppanuusrahoitukseen Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre-Veturin kyytiin, ja kahdeksan yritystä hyppäsi ”junan” kyytiin. Tuomas Lehtinen, Ecosystem Lead Business Finlandista, puhuu kiinteästä arvoverkosta, jonka varaan FOLD rakennettiin.
Yritysosapuolet saatiin hienosti innostumaan hankkeesta ja verkottumaan keskenään.
– Tässä keskeistä oli markkinapotentiaalin ja uutuusarvon lisäksi se, että yritykset olivat valmiita sitoutumaan FOLDin arvoverkkoon omilla t&k-projekteillaan, Lehtinen toteaa ja lisää, että FOLD linkittyy sujuvasti osaksi Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelman Sustainable Packaging -teemaa.
– Yritysosapuolet saatiin hienosti innostumaan hankkeesta ja verkottumaan keskenään. Näin saatiin kasattua vakuuttava ja ehjä yritysten arvoketju, kertaa Jarmo Kouko.
Suuret toimijat Stora Enso ja Metso Goup edustavat uusiutuvan, kuitupohjaisen materiaalin toimittajia; vastaavasti Lumene edustaa isoja brändinomistajia, jotka olivat heti kiinnostuneita uudesta konseptista. Erilaisia sovelluskohteita brändeillään edustavat akustisten materiaalien taitaja Soften sekä hiomapaperivalmistaja Mirka. Laitevalmistuspuoli on hyvin edustettuna hankkeessa suunnittelutoimisto Elomaticin, pakkauslinjavalmistaja Orferin ja metsäteollisuuden laitteita valmistavan Anpapin toimesta.
– Pystyimme lähestymään aihepiiriä hyvin monipuolisesti ja teknologiaa tullaan kehittämään yhdessä, vaikka mukana on kilpailijoitakin, Kouko toteaa.
Veera Virtanen pitää Co-Creation-projektia malliesimerkkinä tasapainoisesta tutkimuskonsortiosta:
– Kaikilla osallistujilla – niin isoilla kuin pienilläkin – oli sama yhteinen tahtotila ja arvostus muita toimijoita kohtaan.
Oma tärkeä roolinsa oli Aalto-yliopistolla, joka tutkimuspartnerin roolissa ammensi FOLDiin osaamista peräti kolmesta eri tiedekunnastaan.
Kova työ myös kannatti: kun Co-Creation-projekti tuli maaliin marraskuussa 2021, käynnistyi jatkoprojekti, kaksivuotinen FOLD Co-Innovation. Sama projektitiimi jatkaa FOLDin parissa ja fokus siirtyy entistä enemmän itse FOLD-teknologian kehittämiseen, kaupallistamiseen ja vientipotentiaaliin.
Virallisesti 1.1.2022 startanneella FOLD Co-Innovation-projektilla on noin 5,6 miljoonan euron budjetti, josta Business Finlandin tukea on 2,9 miljoonaa euroa.
Vaihtoehdon tuominen muovipakkauksille on tässä tärkeää.
– Business Finland haluaa tukea FOLDia, koska se tarjoaa merkittävän mahdollisuuden rakentaa kestävän kehityksen vientituotteita. Vaihtoehdon tuominen muovipakkauksille on tässä tärkeää, kertoo Tuomas Lehtinen.
Viennin suhteen voisi ajatella, että sekä itse FOLD-materiaalia että koneteknologiaa ja -suunnittelua voi viedä ulkomaille, pohtii Jarmo Kouko.
– Sovelluskohteita on paljon – ja niitä tulee koko ajan lisää, Kouko toteaa.