IQM:lle on myönnetty EU:n elpymisvälineen RRF-rahoitus (Recovery and Resilience Facility), jonka avulla yrityksen on tarkoitus kehittää seuraavan vaiheen kvanttitietokone kaupallistamisvaiheeseen.
IQM Finland on yksi harvoista kvanttiyrityksistä, joka on pystynyt toimittamaan kvanttitietokoneen asiakkaan omiin tiloihin. Suomen ensimmäinen kvanttitietokone rakennettiin IQM:n ja VTT:n yhteistyönä, mistä uutisoitiin näkyvästi marraskuussa 2021. Viiden kubitin kvanttitietokone todistaa suomalaisen osaamisen kvanttitietokoneiden rakentamisessa ja varmistaa Suomen aseman kvanttiteknologian eturintamassa.
Kvanttitietokoneissa tämä kehitystyö tarkoittaa 50 kubittisen tietokoneen rakentamista ja teknologista valmiutta aina 1 000 kubittiin saakka. Tämän jälkeen teknologiassa täytyy ottaa harppaus, mikä on IQM:llekin vielä tuntematon. Lisäksi isot kubittimäärät vaativat oman koodikielensä ja algoritminsa, ja näitä algoritmeja tunnetaan vielä hyvin vähän. Tutkittavaa siis riittää.
Kvanttitietokoneet kykenevät ennennäkemättömällä laskentatehollaan ratkaisemaan nykytietokoneille mahdottomia ongelmia, ja potentiaali esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on valtava. Kvanttiteknologian suhteen on kuitenkin edettävä asia kerrallaan.
– Kvanttiala on vielä hyvin tuore, ja vaatii vielä useampien vuosien kehitystyön, kunnes ensimmäisiä kvanttitietokoneita pystytään hyödyntämään käytännön sovelluksissa. On ollut hienoa tukea IQM:n kaltaista deep tech -yritystä kohti maailmanvalloitusta sen alkutaipaleelta saakka, kertoo Business Finlandin Account Lead Aki Ylönen.
Jo aikaisemmin IQM on saanut Business Finlandilta 3,3 miljoonan euron avustuksen sekä EIC Accelerator -ohjelmasta 2,5 miljoonan euron avustuksen ja 15 miljoonan euron pääomarahoituksen varsinaisen kaupallistamisvaiheen toimiin. Avustusta ja rahoitusta käytettiin yrityksen sekä tutkimustoiminnan käynnistämiseen, tutkijoiden ja kansainvälisten osaajien rekrytointeihin sekä ensimmäisen tuotantolinjan käynnistämisen tukitoimiin.
Kaikkiaan IQM on saanut kerättyä pääomasijoittajilta ja muilta sijoittajilta rahoitusta yhteensä 105 miljoonan euron edestä kvanttitietokoneiden kehittämiseen.
Tulikuuma ala – IQM Finland on kerännyt rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa
– Business Finlandin rahoituksella on ollut käynnistysvaiheessa suuri merkitys. Kvanttiteknologian kehittämistä tuetaan kansallisesti jo miljardeilla euroilla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kasvuvaiheen rahoituksessa pääomasijoittajien rooli kasvaa, kertoo kvanttilaskennasta tohtoriksi väitellyt yksi IQM:n perustajista ja operatiivisena johtajana toimiva Juha Vartiainen.
Vielä viisi vuotta sitten kvanttialaa ei pidetty potentiaalisena sijoituskohteena. Nyt tapahtunut kehitysharppaus on saanut yksityiset pääomasijoittajat uskomaan sen kaupallisiin mahdollisuuksiin, ja alalle on alkanut virrata rahaa.
– Olin vielä muutama vuosi sitten itsekin epäuskoinen kvanttiteknologian valjastamisesta kaupalliseen käyttöön, vaikka se oma haave on ollutkin. Nyt kvanttialan tulevaisuus näyttää lupaavalta, iloitsee Vartiainen.
– Suomessa olemme kvanttiteknologian kehityksessä Euroopan kärkikastia. Esimerkiksi VTT:llä on jo vuosien kokemus kvanttiteknologian tutkimuksesta, ja VTT:n sekä Aalto-yliopiston yhteiskäytössä oleva Micronova-keskus puhdastiloineen edustaa maailman huippua. Tältä pohjalta meidän tutkijoiden oli mahdollista ponnistaa kaupalliseksi toimijaksi ja perustaa Suomeen kvanttiteknologiayritys.
Suomi on kvanttiteknologian kehityksen kärjessä.
Kvanttiteknologian osaamista ja strategista kilpavarustelua johtaa USA ja Kiina, mutta Euroopassa ja Suomessa on suuri potentiaali hyödyntää ja kaupallistaa kvanttiteknologiaa jopa muuta maailmaa nopeammin.
IQM integroi eri teknologioita ja tarjoaa kvanttitietokoneeseen tarvittavan laitteiston. Lisäksi IQM pyrkii yhteistyöhön kvanttialgoritmeja tekevien yritysten kanssa.
Kvanttilaskenta on perustavalla tavalla erilainen kuin mikään ihmisen tähän asti laskemista varten kehittämä teknologia. Kvanttilaskenta on kvanttiteknologian osa-alue, jossa tähdätään erityisesti tietoteknisiin sovelluksiin ja kvanttitietokoneen kehittämiseen.
– Suurta laskentatehoa tarvitaan esimerkiksi tekoälyn optimoinnissa sekä molekyylien mallintamisessa. Yksi kvanttilaskennan merkittävistä käyttökohteista on tiettyjen luonnossa esiintyvien kemiallisten reaktioiden parempi ymmärtäminen, millä olisi valtava merkitys esimerkiksi maapallon ruoantuotannolle. Aihe on polttava juuri nyt, toteaa Vartiainen.
Hyvä esimerkki tästä on lannoitteiden tuotanto, joka vastaa 2 % maapallon energiankulutuksesta ja 1,2 % CO2-päästöistä. Täysin uudenlaisten lannoitteiden valmistaminen mullistaisi lannoitemarkkinat, ja pienentäisi päästöt lähes nollaan.
Lisäksi kvanttilaskentaa voidaan hyödyntää esimerkiksi hiilidioksidin sitomiseen ilmakehästä, lentoreittien suunnittelussa ja suurten kuljetusfirmojen toimitusreittien määrittämisessä, lentokoneiden ja autojen aerodynamiikan parantamisessa, uusiutuvan energian tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman ja fuusioenergian kehittämisessä sekä akkututkimuksessa. Lista on lähes loputon.
Kvanttilaskennalla loputtomasti käyttökohteita
Suomessa panostetaan laajasti muihinkin toimijoihin IQM:n rinnalla ja rakennetaan kvanttialan ekosysteemiä. Business Finland valmistelee parhaillaan Quantum Computing -kampanjaa, joka tavoitteena on kiihdyttää suomalaisen kvanttiekosysteemin kasvua ja kansainvälistymistä. Erityisesti rahoittamalla tarvittavan ohjelmistopinon kehittämistä ja käyttöönottoa sekä tukemalla yritysten kokeiluja ja demonstrointeja merkittävien ongelmien ratkaisuun kvanttilaskennan avulla.
Tutustu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan
Kuvat: IQM Finland
Teksti: Superson