Meyer Turku ja Wärtsilä: kohti päästötöntä merenkulkua
Vihreän merenkulun voittajia ovat ne, jotka kehittävät ja ottavat rohkeasti käyttöön uusia innovaatioita ja teknologioita matkalla kohti meriliikenteen nollapäästöisyyttä. Esimerkkiä näyttävät Suomen meriklusterin kruununjalokivet Meyer Turku ja Wärtsilä veturi- ja ekosysteemihankkeillaan sekä RRF-rahoituksen avulla.
Business Finlandin käynnistämien Meyer Turun NEcOLEAP- ja Wärtsilän Zero Emission Marine -ekosysteemihankkeiden yhteisenä tavoitteena on Suomen meriklusterin vihreän siirtymän osaamisen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen.
Meriklusteri on elintärkeä Suomen taloudelle
Laivanrakennuksen juuret Suomessa ulottuvat vuoteen 1732, jolloin laivanrakennus alkoi Aurajoen varrella Turussa. Nyt Turun Meyerin telakalla rakennetaan maailman suurimmat risteilyalukset. Wärtsilä on puolestaan yksi maailman johtavista innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittajista merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Suomessa yritys on tunnettu etenkin laivamoottoreista ja navigointilaitteista.
Suomen meriklusteri käsittää lähes 2 000 yritystä, ja sen yhteenlaskettu liikevaihto on vajaat 12 miljardia euroa vuodessa kattaen noin 10 % Suomen viennistä.
Toimiva meriliikenne kaikissa sääolosuhteissa on syrjäiselle Suomelle elinehto: Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan meriteitse.
Kohti päästötöntä laivaliikennettä
Maailmanlaajuisesti 90 prosenttia maailman kaupasta liikkuu meriteitse laivoilla, joista 99 prosenttia kulkee uusiutumattomalla raskaalla polttoöljyllä. Globaalista laivaliikenteestä aiheutuu maapallolle merkittävät hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 vajaa kolme prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä.
Kaupan kasvun myötä meriliikenteen odotetaan myös kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Lisäksi risteilymatkustajien osalta 30 miljoonan vuosittaisen matkustajamäärän odotetaan tuplaantuvan 15 vuoden kuluessa.
IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusi sääntely tulee voimaan vuoden 2023 alusta.
Jotta laivat saadaan kestävästi rakennettua ja kulkemaan päästöttömästi sekä taloudellisesti kannattavasti, tarvitaan viranomaissääntelyn lisäksi merkittäviä teknologisia edistysaskeleita – ja niihin liittyvää tutkimusta.
Laivaliikenteen hiukkaspäästöjä on jo saatu vähennettyä tiukentamalla polttoaineille sallittuja rikkipitoisuuksia. Merkittävät päästövähennykset saavutetaan kuitenkin vasta kun siirrytään käyttämään puhtaampia polttoaineita, kuten esimerkiksi biodieseliä ja maakaasua, ja niiden saatavuus varmistetaan.
Hiilineutraaleja polttoaineita ovat biopolttoaineet ja -kaasut sekä vihreästä vedystä jatkojalostetut kierrätettyä hiiltä sisältävät metanoli ja metaani. Nollahiilipolttoaineiksi lasketaan vihreä vety ja siitä jatkojalostettu vihreä ammoniakki.
EU:n ilmastopaketissa on tavoitteena, että vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus lisääntyy meriliikenteessä 2025 alkaen. Lisäksi kontti- ja matkustaja-alukset velvoitetaan vuodesta 2030 alkaen käyttämään maasähköä satamassa ollessaan.
Laivojen käyttöikä on kuitenkin hyvin pitkä, joten vie aikaa ennen kuin uudet nollapäästöiset laivat lipuvat kaikilla maailman merillä.
Vihreän laivanrakennuksen veturi – NEcOLEAP
Meyerin NEcOLEAP-veturihanke yhdistää yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajat kehittämään maailman mittakaavassakin merkittäviä hiilineutraaleja ja kestäviä teknologiaratkaisuja tulevaisuuden risteilyaluksiin.
NEcOLEAP-hankkeen tavoitteena on kehittää ilmastoneutraali risteilyaluskonsepti vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteena on saada laivanrakentaminen telakalla hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
– Hankkeen hakuvaiheessa innostimme Meyeriä katsomaan asioita tutkimuslähtöisesti pitkälle tulevaisuuteen. Jos aiemmin investoitiin nostureihin, niin veturihankkeessa investoidaan tutkimukseen ja yhteistyöhön meriklusterin toimijoiden kanssa, iloitsee Meyerin veturihankkeesta Business Finlandilla vastaava Riku Mäkelä.
– Business Finlandin myöntämän RRF-rahoituksen merkitys on Meyerille erittäin suuri. Tutkimus- ja tuotekehitystyöllä varmistamme telakkamme kansainvälisen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi erilaisiin kestäviin materiaaleihin ja kiertotalouteen liittyvä tutkimustieto on meille äärimmäisen arvokasta, oli sitten kyse laivan teräsrakenteista, kierrätettävistä sisustuselementeistä tai matkustajien viihtyvyydestä, kertoo Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli.
– Olemme Meyerillä tehneet ympäristöystävällisyyden eteen systemaattisesti töitä jo vuosikymmeniä. NEcOLEAP-hanke on erinomainen lisäkiihdytys kohti vihreää siirtymää ja ilmastoneutraalien laivojen rakentamista, Pulli jatkaa.
Vihreän meriliikenteen veturi – Zero Emission Marine
Wärtsilän johtama Zero Emission Marine (ZEM) -ekosysteemihanke tähtää merenkulkualan kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on saada kaikki ekosysteemin osapuolten tuotteet hiilineutraaleiksi tai hiilinegatiivisiksi vuoteen 2050 mennessä.
ZEM-hankkeessa keskitytään muun muassa uusiin moottoriteknologioihin, vihreisiin polttoaineisiin, laivan operoinnin energiatehokkuuslaskelmiin sekä esimerkiksi polttoaineen kulutuksen ja polttoainetehokkuuden optimointiin.
– ZEM-ekosysteemi tuo suomalaisen meriliikenteen lukuisat toimijat yhteen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Meriliikenteen uusien vihreän siirtymän innovaatioiden kehittämiseksi tarvitaan laajaa monialaista tutkimus- ja kehitystyötä sekä eri osapuolten saumatonta yhteistyötä. Kukaan ei tämän mittaluokan kehitystoimiin pysty yksin, toteaa Wärtsilän veturihankkeesta Business Finlandilla vastaava Tero Ijäs.
ZEM-ekosysteemihankkeen osapuolia ovat esimerkiksi polttoainevalmistajat, energiantuottajat, laivanvarustamot, logistiikkatoimittajat, it-osaajat ja teknologiakumppanit sekä tutkimusorganisaatiot.
– Erilaisten polttomoottorikonseptien kehitys on hankkeemme suurin osa-alue. Siinä tutkitaan ja testataan uusia moottoriteknologioita, erilaisten energiamuotojen käyttöä sekä energian varastointia. Siirtymä fossiilisista polttoaineista hiilivapaisiin polttoaineisiin tullaan meriliikenteessä tekemään pienin askelin. Tässä näemme varmasti useita erilaisia kehityspolkuja, emme yhtä kaiken kattavaa ratkaisua, kertoo Wärtsilän ZEM-projektista vastaava Kenneth Widell.
Lisäksi Widell painottaa, että meriliikenteen vihreän siirtymän esteenä ei aina välttämättä ole teknologia itsessään, vaan esimerkiksi hiilivapaiden polttoaineiden saatavuus, varastointi sekä myös kustannukset. Fossiilivapaisiin polttoaineisiin siirtyminen vaatii meriliikenteeltä kollektiivista asennemuutosta ja edelläkävijäyrityksiltä rohkeaa suunnan näyttämistä.
– Yhteistyö Business Finlandin kanssa on ollut todella positiivista, ja olemme pystyneet keskustelemaan ideoistamme avoimesti ja hyvässä hengessä. Meille on tullut tunne, että todella olemme samassa veneessä edistämässä meriliikenteen vihreää siirtymää ja tukemassa suomalaista kilpailukykyä, Widell jatkaa.
Molemmille veturihankkeille on myönnetty Business Finlandin toimesta 20 miljoonaa euroa EU:n elpymisvälineen RRF-rahoitusta (Recovery and Resilience Facility). Lisäksi veturihankkeessa syntyviä Co-Innovation-yhteishankkeita ja niihin mukaan lähteviä yrityksiä voidaan rahoittaa yhteensä 50 miljoonalla eurolla.
Jo käynnistyneet yhteistyöhankkeet
Wärtsilä on julkistanut viisi käynnistynyttä yhteistyöhanketta. Näihin lukeutuvat Vaasan yliopiston koordinoima Silent Engine, Oulun yliopiston koordinoima CASEMATE sekä VTT:n koordinoima MASCOT, joka on yhteisveturihanke Nesteen kanssa.
Silent Engine tutkii muun muassa uudenlaisten moottoreiden äänitasoa – esimerkiksi vedyn hyödyntäminen polttoaineena saattaa jopa lisätä laivojen äänimelua. CASEMATE tutkii uusia nollahiilisiin polttoaineisiin perustuvia moottoreita järjestelmäsuunnittelun avulla.
Syksyllä 2022 rahoituksen saivat VTT:n koordinoima Green Engine CFD sekä Aalto-yliopiston koordinoima HENNES. Kaikki käynnistyneet yhteistyöhankkeet kuuluvat ZEM-hankkeen 'uudet teknologiat' -teeman alle.
Meyerin ekosysteemissä käynnistyneistä yhteistyöhankkeista Aalto-yliopiston koordinoima CANELIS liittyy muun muassa tulevaisuuden kevyempiin teräsrakenteisiin. Tällä hetkellä tutkimuksen alla on erikoislujan ja hiilineutraalin teräksen soveltaminen laivanrakennukseen. Kevyemmillä teräsrakenteilla saadaan laivaan lisää tilaa, ja keveyden myötä myös säästetään polttoainetta.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa NECOM-projektissa tutkitaan risteilykokemusta ja viihtyvyyttä uudemmissa kevyempirakenteisissa laivoissa. Tutkimuksen osa-alueita ovat muun muassa hyttien äänieritys, moottorin melu, tärinä ja ilmastointi.
Åbo Akademin vetämä INDECS-hanke puolestaan tutkii laivan energiajärjestelmän, propulsion ja ilmastointijärjestelmän optimointia kokonaisuuteen. Kaikki kolme Meyerin käynnistämät yhteistyöhankkeet tähtäävät laivojen energiankulutuksen ja päästöjen merkittävään vähentämiseen.
Miten mukaan veturihankkeisiin?
Olisiko yrityksellänne kiinnostusta lähteä kumppaniksi mukaan Meyer Turun tai Wärtsilän veturihankkeisiin kehittämään tulevaisuuden vihreää merenkulkua?
Lue lisää veturiyritysten kumppanuusrahoitushausta
Kuva: Wärtsilä
#KestäväKasvu
