Matkailuala julkisti yhteiset tavoitteensa hallitusohjelmaan

Matkailuala vaatii seuraavalta hallitukselta alan toipumista ja kasvua tukevia toimia. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja matkailuvienti palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala. Alalla on erinomaiset mahdollisuudet palata koronapandemiaa edeltävälle kasvu-uralle, mutta se edellyttää hallitukselta kehitystä tukevia päätöksiä.

Matkailu on yksi merkittävimpiä ja nopeimmin kasvavia palveluviennin aloja Suomessa. Pandemian hellittäessä sen kasvupotentiaali on jälleen valtava. Jotta kasvava kiinnostus ja kysyntä Suomea kohtaan realisoituu matkoiksi ja matkailutuloksi, on huolehdittava siitä, että Suomen näkyvyys on riittävää. Pärjätäksemme äärimmäisen kilpailuilla globaaleilla markkinoilla, meidän on varmistettava riittävät resurssit Suomen tunnettuuden parantamiselle.

– Visit Finlandin perusrahoituksen nostaminen 10 miljoonasta 20 miljoonaan euroon kasvattaisi matkailutuloja yli sadalla miljoonalla eurolla vuosittain sekä verokertymää kymmenillä miljoonilla. Tätä mahdollisuutta ei ole varaa jättää hyödyntämättä, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari toteaa.

Arvonlisäverot ovat olennainen osa Suomen matkailualan kilpailukykyä

Kulutuksen verotus Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa erittäin kireää. Suomen matkailuala on ankarassa kansainvälisessä kilpailussa. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa OECD-maiden kolmanneksi korkein. Matkailualan kustannusrakenne on kokonaisuutena erittäin raskas, joten alennetuilla arvonlisäverokannoilla on erityinen merkitys alan yrityksille.

– Valtiovarainministeriö esitti virkamiespuheenvuorossaan alennettujen arvonlisäverokantojen korottamista. Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen heikentäisi sekä kotimaanmatkailun että Suomen suuntautuvan kansainvälisen matkailun kilpailukykyä. Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Saavutettavuudella ratkaiseva merkitys matkailualalle

Saavutettavuudella on ratkaiseva merkitys Suomen matkailulle. Suomen syrjäinen sijainti tekee kilpailukykyisen lento- ja meriliikenteen välttämättömäksi ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehitykselle. Toisaalta välimatkat ovat pitkiä myös kotimaanmatkailussa, ja henkilöauto onkin usein ainoa vaihtoehto matkakohteeseen pääsemiselle.

Finnair on matkailualan elintärkeä kumppani. Valtion tulee huolehtia siitä, että globaalia liiketoimintaa harjoittavalla Finnairilla on kilpailukykyiset toimintaedellytykset.

– Kansainvälisellä lentoliikenteellä on keskeinen merkitys Suomen matkailun ja saavutettavuuden kannalta. Suomalaisen lentoliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen on olennaisen tärkeää ja siksi tulevan hallituksen tulisi valmistella uusi kansallinen lentoliikennestrategia, Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo toteaa.

Myös suomalaiset varustamot kilpailevat globaalissa kilpailussa, jossa on mukana suuria toimijoita ns. halpalippumaista, joissa ei vastuullisuus ole niin merkittävässä roolissa kuin meillä.

– Suomalaisen matkustajamerenkulun kilpailukyky kovassa kansainvälisessä kilpailussa on turvattava EU:n suuntaviivojen mukaisesti, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisen kohdistaminen pääasiassa henkilöautoliikenteeseen nostaa henkilöautolla liikkumisen kustannuksia. Kilometrivero, päästökauppa, tietullit ja polttoaineiden verojen korotukset lisäävät asiakkaiden kustannuksia ja heikentävät Suomen matkailun kilpailukykyä.

Matkailualalla on merkittävä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Globaali ongelma vaatii globaaleja ratkaisuja.

– Merkittävä osa matkailualaa koskevasta sääntelystä on EU-pohjaista lainsäädäntöä, jota usein hyvinkin vaihtelevilla tavoilla saatetaan eri jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön. On äärimmäisen tärkeää, että kansallisia lakeja valmisteltaessa suomalaisia matkailuyrityksiä ei ajeta muuta Eurooppaa heikompaan kilpailutilanteeseen, SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti toteaa.

Työvoiman saatavuus ja vetovoima kohtalonkysymyksiä

Suomen huoltosuhteen heikkeneminen uhkaa hyvinvointivaltion perusteita. Työvoimapulasta on muodostunut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan koronarajoituksista toipumisen ja kasvun este. Suomen pitää edistää voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa ja ryhtyä aiempaa aktiivisemmin houkuttelemaan ulkomaalaisia Suomeen töihin ja jäämään perheineen Suomeen.

Suomeen tarvitaan kaikenlaisia työntekijöitä, ei pelkästään korkeakoulutettuja ulkomaalaisia. Työvoiman saatavuusharkinnasta matkailualalla tulee luopua kaikkialla Suomessa.

Matkailualan yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan 2023

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Matkailualan liitto ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto, Visit Finland, Finnair Oyj, Eckerö Line Oy, Viking Line Oyj ja TallinkSilja Oyj julkistivat tänään matkailualan yhteiset vaalitavoitteet.

Lisätietoja

Timo Lappi, toimitusjohtaja, MaRa, 040 734 5549
Heli Mäki-Fränti, toimitusjohtaja, SMAL, 040 575 1303
Nina Forsell, toiminnanjohtaja, LME, 040 126 2996
Kristiina Hietasaari, johtaja, Visit Finland, 040 778 8918
Timo Koskinen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Finnair, 040 505 6180
Taru Keronen, toimitusjohtaja, Eckerö Line, 050 66209
Johanna Bojer-Svahnström, tiedotusjohtaja, Viking Line, 018 270 00