Suomessa kehitetyn terveysteknologian tuotevienti on kasvanut joka vuosi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Ylijäämää on tänä aikana kertynyt yli 16 miljardia euroa. Suomen terveysalan vahvuudet ovat taanneet sen, että terveysteknologian vienti on kasvanut jo usean vuoden ajan. Tätä tulee vaalia.
Kasvu on perustunut Suomen terveydenhuollon kivijaloille: korkeatasoiseen tutkimukseen, hyvään koulutustasoon ja osaavan työvoiman saantiin. Vielä parempaan päästään, kun terveys- ja rekisteritiedot saadaan kunnolla käyttöön ja kun lainsäädäntö ja sen tulkinnat tukevat innovaatiotoimintaa ja innovaatioiden käyttöönottoa. Ei myöskään pidä unohtaa Nokian luomaa vahvaa it-osaamista.
Tämä perusta on luonut edellytykset innovaatioiden syntymiseen ja born global -yritysten kasvulle. Kolmannes tämän hetken terveysteknologian viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, mikä on monelle yritykselle houkuttelevin vientikohde. Kiina on toiseksi suurin yksittäinen kohdemaa 8 prosentin osuudella. Eurooppaan suuntautuu viennistä lähes 40 prosenttia.
On tärkeää jatkaa investointeja terveysteknologian uusille ydinalueille, jotta tämä viennin peruspilari jatkaa kasvuaan. Investointeja tarvitaan tekoälyyn, koneoppimiseen, digitaalisten alustojen rakentamiseen, toimiviin ekosysteemeihin, verkostoihin sekä uusien kumppanien löytämiseen.
Terveysteknologian kenttä on murroksessa, perinteiset terveyssektorin vientiyritykset valjastavat uudet teknologiat käyttöön, ja niillä haetaan radikaalisti nopeutettua liiketoimintaa ja uusia tehoja. Samoin alalle tulee uusia haastajia muilta toimialoilta. Kaikkien pitää olla valmiita radikaaliinkin liiketoiminnankehitykseen sekä saumattomaan verkostomaiseen toimintaan.
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen on tyytyväinen hallitusohjelman tavoitteisiin terveysteknologian näkökulmasta.
– Alalle tärkeä Terveysalan Kasvustrategia saa jatkoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmana. Terveysteknologian käytön ja viennin edistämistä vauhdittava Business Finland käynnistää mission: Healthcare Reimagined 2035. Tämän pohjalta työstetään parhaillaan erilaisia ohjelmia terveyden ympärille, Saara Hassinen sanoo.
Business Finland ja Terveysteknologian yhdistys järjestivät Suuren vientipäivän 23.8.2023. Tilaisuus antoi koko alan edustajille mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia kansainvälistymisestä. Viisi alan huippu yritystä antoi omien kokemusten pohjalta vinkkejä, mikä kansainvälistymispolulla kannattaa ja mitä tulisi välttää.
Suomessa kehitetty tekoälyyn ja kuva-analyysiin pohjautuva potilasturvallisuusratkaisu Verso Vision ilmoittaa automaattisesti hoitajan kännykkään, mikäli potilas on vaarassa ja tarvitsee apua huoneessaan.
– Esimerkiksi Australiassa ikääntyvien asumispalveluissa ratkaisumme on todettu vähentävän puolella ikäviä asiakaskaatumisia. Tällä on valtava merkitys hoidon kustannuksiin, inhimillisen kivun vähentämiseen ja hoitajan ajan säästämiseen, sanoo Katja Taalas, Verso Vision Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.
Yritys onkin nopeasti laajentunut usealle kansainväliselle markkinalle. Näitä ovat muun muassa Iso-Britannia, Australia, Italia, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro ja Irlanti.
Terveysteknologiayritys Buddy Healthcaren hoidonohjausjärjestelmä on pystynyt vähentämään 45 prosenttia turhia asiakaskäyntejä ennen leikkausta Isossa-Britanniassa.
Aiemmin kaikki potilaat matkustivat sairaalaan ennen leikkausta täyttämään esitietokyselyn yhdessä hoitajan kanssa. Nyt lähes puolet potilaista täyttää kyselyn itse mobiilisovelluksessa, mikä säästää huomattavasti hoitajan ja potilaan aikaa.
– Asiakkaamme NHS Lanarkshire on lisäksi huomannut, että järjestelmän automatisoidun potilasviestinnän ja muistutteiden avulla puhelut ovat vähentyneet selvästi. Nykyään vain 11 prosentilla potilaista on tarve olla yhteydessä sairaalaan ennen leikkausta, kertoo Buddy Healthcaren toimitusjohtaja Jussi Määttä.
Yli 100-vuotiaassa Mehiläisessä syntynyt BeeHealthy digitalisoi terveyspalvelujen tarjoamista ja muuttaa näin perinteistä alaa.
Yhtiön alustalla ajanvaraus, digiklinikka, potilashistoria ja hoitosuunnitelmat ovat kaikki asiakkaan käytettävissä mobiilisti, mikä helpottaa asiointia mutta merkitsee myös merkittäviä säästöjä palveluntarjoajalle. Esimerkiksi ajanvaraustoiminto vähentää ihmistyövoiman tarvetta asiakaspalvelussa huomattavasti.
– Olimme etujoukoissa kehittämässä mobiiliratkaisuja terveyspalveluihin, ja koronaepidemian aikaan kaikki ymmärsivät tarvitsevansa niitä. Alussa ei Suomessa ollut merkittävää kysyntää, joten kasvumme alkoi ulkomailta ja meistä tuli heti hyvin kansainvälinen toimija. Iloksemme myös Suomessa on nykyään paljon kysyntää ratkaisulle, BeeHealthyn toimitusjohtaja Oskari Eskola toteaa.
MVision AI tekee uraauurtavaa työtä tekoälyn hyödyntämisessä. Yhtiön algoritmi havaitsee tietokonetomografia- tai magneettikuvista elimiä ja kudoksia ja piirtää niiden 3D-mallit, jotka auttavat sädehoidon annossuunnittelussa sekä sen optimoimisessa ja standardoimisessa.
Algoritmi auttaa säästämään potilaan terveitä kudoksia sekä tehostaa ja nopeuttaa hoidon suunnittelua. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa MVisionin algoritmilla prosessoidaan noin neljännes kaikista syövän sädehoitopotilaista. Näin syntyy noin 2 750 kuvaa kuukaudessa, joista jokaisen käsittelyä algoritmi nopeuttaa keskimäärin 30 minuuttia. Yhteensä kuukaudessa säästyy noin 1 375 henkilötyötuntia. Vuodessa MVisionin algoritmi prosessoi yli 150 000 potilaskuvaa noin sadassa klinikassa.
– Olemme jo läsnä 16 maassa, mutta katsoimme, että Yhdysvallat on yhtiön tulevaisuudelle strateginen alue. Lupaa hakiessamme vuonna 2021 tekoälypohjainen lääkinnällinen laite oli melko uutta Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA), joten olemme edelläkävijöitä tälläkin saralla, MVision toimitusjohtaja Jarkko Niemelä naurahtaa.
Discovery Data Technology Lead Julius Sipilä oli paikalla kutsumassa muita mukaan ainutlaatuiseen lääkealan tutkimusekosysteemiin, jota Orion rakentaa Suomeen. Sen tavoitteena on lyhentää uusien innovatiivisten lääkkeiden kehitysaikaa ja parantaa onnistumismahdollisuuksia dataa ja tekoälyä hyödyntämällä.
Suurimpien lääkealan yritysten mittaviin tekoälypanostuksiin on kuitenkin vaikea vastata suoraan. Suomessa on paljon korkean tason tietotaitoa, mutta se sijaitsee eri organisaatioissa. Yhdistämällä voimansa suomalaiset lääke-, bioteknologia- ja teknologia-alan yritykset, tutkimuslaitokset sekä korkeakoulut voivat menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Paikalla oli myös Business Finlandin terveysalan asiantuntijoita yli kymmenestä hot spotista maailmalta. He kertoivat yrityksille havaintojaan asemapaikoissaan nousevista terveyssektorin liiketoimintamahdollisuuksista, tulevista muutoksista lainsäädännössä tai eri korvattavuuskäytännöissä.
– Hoitajapula, ikääntyvä väestö ja rahapula eivät ole vain suomalainen ongelma. Ympäri maailmaa etsitään ratkaisuja terveydenhuollon toimintatapojen ja teknologioiden uudistamiseen. Tässä on suomalaisille ratkaisuille markkinarako, johon kannattaa tarttua yhdessä muiden yritysten kanssa – kansainvälistyminen lähtee kotiovelta, Business Finlandin Senior Advisor Terhi Rasmussen kehottaa.
Yritykset ovat toivoneet Business Finlandilta mahdollisuuksia kokemustenjakoon ja törmäyttämiseen vertaisten kesken. Vientipäivän henki oli hyödyntää toinen toisensa kokemuksia sekä tunnistaa mahdollisia yhteistyökohtia tulevaisuutta varten.
– Päivän rehellisistä yrityspuheenvuoroista – niin markkinaonnistumisista kuin haasteista – jäi varmasti paljon pohdittavaa vielä kotimatkalle, Terhi Rasmussen sanoo.
Vientipäivässä yrityspuheenvuorot painottivat sitä, että viennin ja kansainvälistymisen polulla tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja me-henkeä. Siksi Terveysteknologia Ry ja Business Finland kaavailevatkin jo ensi vuoden vientipäivän sisältöjä.