Hallituksen tavoite on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on yritysten oman t&k-toiminnan lisäännyttävä ja tätä lisäystä julkinen tki-rahoitus kirittää. Yrityksille myönnetyllä julkisella tki-tuella on tutkitusti yhteiskunnan hyvinvointia lisäävä vaikutus. Tutkittua tietoa kokonaisvaikutuksista on kuitenkin vähän.
Julkisia tki-tukia ja niiden toimivuutta on tutkittu kansainvälisesti jo vuosikymmenten ajan. Business Finlandin Etlatieto Oy:ltä tilaamassa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin kansainvälisiä tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista yrityksissä.
”Välittömistä tutkimustuloksista näkyy yrityksille myönnettyjen julkisten tki-tukien olevan hyödyllisiä. Tavoitteemme oli selvittää tukien isompia ja yhteiskunnalle tärkeiden kokonaisvaikutuksien tuloksia, jotka ovat taloudellisesti kaikkein tärkeintä tietoa. Välilliset kokonaisvaikutukset eli isot ja tärkeät yhteiskunnalliset vaikutukset tunnetaan huonosti. Niitä on tutkittu liian vähän ja ne ovat vaikeita asioita tutkia”, toteaa Business Finlandin strategiajohtaja Hannu Kemppainen.
Tilastollisilla menetelmillä tutkiminen on helppoa. Tki-tukien toimivuuden tuloksia ja vaikutuksia on mitattu yritysten tki-investointeja, liiketoiminnan kasvua ja työpaikkojen määrän lisääntymistä seuraamalla. Tukien kokonaisvaikutukset eli myös ulkoisvaikutukset kuitenkin jäävät näissä tilanteissa mittausten ulkopuolelle.
Välittömistä tutkimustuloksista näkyy yrityksille myönnettyjen julkisten tki-tukien olevan hyödyllisiä.
”Pitkällä aikavälillä julkisen tki-rahoituksen tulee tuottaa uutta tietoa ja osaamista, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa eli synnyttää niitä niin sanottuja ulkoisvaikutuksia. Tieto ja osaaminen lisääntyvät, kun ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja jakavat osaamistaan uusissa työpaikoissa. Ulkoisvaikutuksia syntyy myös siitä, kun tuen saanut yritys hankkii alihankintana toiselta yritykseltä palveluja tai liiketoiminnan kasvavan kysynnän vuoksi työntekijöitä palkataan lisää. Näiden vaikutusten todentaminen tki-tuista johtuviksi tuloksiksi on vaikeaa, koska asioiden toteutuminen on aina usean tekijän summa”, sanoo Business Finlandin vaikuttavuusarvioinneista vastaava päällikkö Jari Hyvärinen.
Yritykset toteuttavat sellaisia tki-toimia, joihin investoimalla ne näkevät liiketoiminnalliset hyödyt riittävän suuriksi. Toimivan tki-tukipolitiikan on kannustettava rahoituksella myös niitä tki-projekteja, joista yritysten voitot eivät välttämättä ole niin suuria, mutta niiden vaikutus koko yhteiskunnalle on merkittävä. Tällaisissa tilanteissa julkinen tuki voi olla se merkittävä tekijä, joka nostaa kehitysinvestoinnin riittävän houkuttelevaksi ja kannattavaksi yritykselle, että se toteuttaa projektin.
Toimivan tki-tukipolitiikan on kannustettava rahoituksella myös niitä tki-projekteja, joista yritysten voitot eivät välttämättä ole niin suuria, mutta niiden vaikutus koko yhteiskunnalle on merkittävä.
Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella on selvitetty, että yksi tki:n panostettu dollari tuottaa neljän dollarin edestä hyötyjä yhteiskunnalle, joten sosiaalinen hyöty tuesta on suuri. Suomessa panostettu julkinen tki-tukieuro kasvattaa yrityksen panostusta kahdella eurolla. Tutkimustulosten puuttumisen vuoksi Suomen kohdalla ei voida sanoa hyödyn olevan suora yhteiskunnalle vaan yksittäiselle yritykselle itselleen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisen tuoton arvioidaan kuitenkin olevan 30–50 prosenttia.
Järkevää tki-tukipolitiikkaa on myöntää tukia pienille ja nuorille yrityksille, koska julkisen tuen muutosvaikutus näihin yrityksiin on suurin ja ne tarvitsevat tukea eniten. Uusille yrityksille myönnetyt varhaisen vaiheen t&k-tuet lisäsivät pääomasijoitusten saannin todennäköisyyttä ja t&k-lainat edistivät teknologia-alan startupien eloonjääntiä Yhdysvalloissa.
T&k-tukien pitkän aikavälin vaikutuksia pienten yritysten kaupallistamistoimiin Yhdysvalloissa on myös tutkittu. Tulosten mukaan tuilla oli positiivinen vaikutusta yritysten uusien tuotteiden julkistamiseen. Toisaalta ruotsalaisen aineiston perusteella innovaatiotuilla ei keskimäärin ollut pysyviä positiivisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Radikaaleista innovaatioista hyötyy koko yhteiskunta lisääntyneinä veroina ja osaamisen jakamisena.
Suurimmat ja nopeimmat tuotot kuitenkin saavutetaan tukemalla kaikista innovatiivisimpia yrityksiä, joilla on suurin todennäköisyys radikaalien innovaatioiden toteuttamiseen. Radikaaleista innovaatioista hyötyy koko yhteiskunta lisääntyneinä veroina ja osaamisen jakamisena.
Innovaatio-osaajien ja tutkijoiden pakkautuessa yhteen, syntyy tki-toimien hyötyjä eniten. Osaamiskeskittymissä yritysten tuottavuus kasvaa, ja soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen on todettu täydentävän toisiaan. Yritysten ja yliopistojen yhteistyö luo innovaatiotoiminnalle hedelmällisen perustan tki-työssä onnistumiseen ja läpimurtoihin.
Tutustu yrityksille suunnatun TKI-tuen vaikuttavuusraporttiin
Jari Hyvärinen
Head of Impact Assessment
jari.hyvarinen (at) businessfinland.fi
p. 050 5577 803