Business Finlandin viestit keinoiksi, joilla Euroopan unionia voidaan vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja kasvun alustana.
Euroopan unionin tulee politiikallaan edistää kokonaisturvallisuutta ja strategista autonomiaa, joiden tärkeinä osatekijöinä ovat vihreä siirtymä, kiertotalouden mukaiseen talousmalliin siirtyminen koko Euroopassa, vakaa ja ennustettava regulaatio sekä vahva ja yhtenäinen sisämarkkina. Kilpailukykyisimpiä ja parhaita teknologioita hyödyntämällä Eurooppa kestää globaalissa kilpailussa.
Euroopan tulee jatkossakin tukeutua voimatekijöihinsä ja vahvistaa niitä. Uuteen osaamiseen ja tietoon panostaminen on tärkeää, joten Euroopan on huolehdittava siitä, että sen panostukset osaamiseen ja tietoon ovat vähintään vertailukelpoisella tasolla muihin nähden. Se vahvistaa meitä tasavertaisina kumppaneina tieteessä, innovaatioissa, taloudessa ja arvojemme puolustajina.
Euroopan tasolla on tärkeää tunnistaa painopisteet, jossa eurooppalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa. Olemme Business Finlandilla tunnistaneet suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksiksi seuraavat teemat: digitaalisuus, vähähiilisyys, kiertotalous, terveys ja hyvinvointi sekä immersiivinen digitaalinen elämä. Näitä painopisteitä on tärkeää edistää myös Euroopan tasolla suomalaisten yritysten menestyksen takaamiseksi. Euroopan unionin voimaa tulee käyttää markkinoiden ja kysynnän synnyttämiseen, jolloin uudet ratkaisut skaalautuvat nopeammin ja laajemmin. Tämä tekee innovaatiotoiminnasta kannattavaa. Vihreä siirtymä ja uudistuminen ovat elinehto niin Suomelle kuin koko Euroopalle.
Tutkimuksen puiteohjelman rahoitus (FP10) tulee kaksinkertaistaa tulevalla rahoituskaudella. Rahoituskriteerien tulee perustua laatuun ja kilpailullisuuteen. Ohjelman tulee kannustaa yritysten innovaatiotoimintaan, sillä yritysten ja tutkimuskentän yhteistyö on keskeisessä roolissa innovaatiokyvykkyyden kasvattamisessa. Ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa, tulee edistää myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä innovaatioiden kehittämisessä sekä vahvistaa julkisen sektorin roolia vihreän siirtymän ratkaisujen käyttöönoton vauhdittajina.
Mikäli Euroopan unioni päättää luoda uuden EU-tason strategisten investointien instrumentin vaihtoehtona valtiontuille, tulee rahoituksen kriteerien olla laadullisia, kilpailullisia ja ne tulee kohdistaa esimerkiksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä innovaatioiden kaupallistamiseen. Uudet instrumentit eivät saa pienentää T&K-toiminnan tukea esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta. Suomen on tärkeää ottaa aktiivinen rooli toimivan ja yhtenäisen sisämarkkinan luomisessa. Toimiva ja yhtenäinen sisämarkkina on keskeinen edellytys kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Euroopan unionin regulaatio toimii parhaimmillaan mahdollistajana suomalaisille yrityksille. Nykyistä sääntelyä tulee tarkastella ja päivittää siten, että se ei toimi uusien innovaatioiden kaupallistamisen esteenä. Sääntelyn tulee kuitenkin varmistaa ympäristöhaittojen ehkäisy ja innovaatioiden turvallisuus. Innovaatiotoiminnan mahdollistamisen näkökulmasta on tärkeää luoda pelisäännöt, joilla tehdään kokeiluympäristöjä ja mahdollistetaan uudenlainen tekeminen. Euroopan unionin ja muun julkisen sektorin tulee toiminnallaan luoda edellytykset voittavien alojen syntymiselle ja säilyä teknologiariippumattomana. Tärkeää on päättää ja valita tavoitteet, ei teknologioita tai ratkaisuja. Voittavat teknologiat valikoituvat markkinavetoisesti.
Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli Euroopan unionin regulaatio- ja standardointityöhön. Aktiivinen ja ennakoiva regulaatioyhteensopivuus ohjaa Business Finlandin innovaatiotoimintaa mahdollistaen Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kasvattamisen. Regulaation tulee olla markkinalähtöistä ja uutta regulaatiota säätäessä tulee kuulla yrityksiä, jotta regulaatio on mahdollisimman vaikuttavaa.
Euroopan unionin tulee panostaa kiertotaloussiirtymää hidastavien systeemisten esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja purkamiseen. Kierrätysraaka-aineiden saatavuuden ja kysynnän turvaaminen Euroopassa tukevat kestävän teollisuuden kasvua ja talouden siirtymää kohti kiertotaloutta.
Luontoarvojen hinnoittelulle tulee luoda mekanismi, jolla edistetään ekologisesti vastuullisen liiketoiminnan kasvua. Kiertotalouden vaikutusten taloudelliseen arvottamiseen panostaminen vauhdittaa siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotaloutta.
Elina Holmberg
Senior Director, EU Collaboration
elina.holmberg (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 606
Sonja Raitamäki
Head of Public Affairs
sonja.raitamaki (at) businessfinland.fi
+358 40 741 1251