Kiertotalous yhä vahvempi kasvun lähde yrityksille
World Circular Economy Forum -näyttelytilan Suomi-osasto tuulettaa kiertotaloudelle!
Osastolla mukana ulkoministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto, Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntaliitot, Business Tampere, Circular Pirkanmaa, Turun ammattikorkeakoulu, Turun ja Paimion kaupungit, Business Finland, VTT sekä kehitysyhtiö Posintra. Lisäksi edustettuina olivat suomalaiset yritykset Aircohol, Borealis, Carbofex, Carbonaide, Emmy, Lounais-Suomen Jätehuolto, Make a BIM, Niimaar, Rester, Twice, Verte ja Wastewise.
Kiertotaloudella on suuri vaikuttavuus niin ihmisten hyvinvointiin kuin bisneksen syntymiseen. Tämä tulevaisuuden talousmalli pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähennetään jätettä. Business Finlandin Circular Transition for Zero Waste -mission tavoitteena nopeuttaa globaalia siirtymää kiertotalouteen tukemalla suomalaisia edelläkävijätoimijoita kiertotaloussiirtymässä ja -ratkaisujen skaalaamisessa.
Business Finland osallistui Brysselissä 15.-18.4. 2024 pidettyyn World Circular Economy -foorumiin. Vuosittaisen WCEF-tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Sitra yhdessä kansainvälisten ja kulloisenkin isäntämaan kumppaneidensa kanssa. Business Finland osallistui foorumin ja oli mukana näyttelytilan Suomi-osastolla kertomassa suomalaisista kiertotalousinnovaatioista ja Business Finlandin palveluista niiden edistämiseksi.
– Kiertotalous edistää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja kestävää kasvua. Haluamme nopeuttaa kiertotalouden liiketoimintamallien ja -ratkaisujen käyttöönottoa ja skaalautumista maailmanlaajuisesti ja sitä kautta vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Lisäksi houkuttelemme Suomeen investointeja, jotka ruokkivat innovaatioita ja edistävät kestävää kehitystä. Suomella on monia ratkaisuja edessä oleviin haasteisiin, sanoo Business Finlandin Circular Transition to Zero Waste -mission johtaja Outi Suomi.
Kiertotalouden liiketoimintamalli yrityksille keskeinen kilpailutekijä
WCEF-tapahtumaan Brysselissä osallistui myös useita suomalaisia yrityksiä, kiitos yritykset mukaan kutsuneille tahoille, erityisesti Uudenmaan kiertotalouslaaksolle.
Tutustu Kiertotalouslaakson julkaisuun Finland – Local Solutions are born here
Carbonaide Oy kaupallistaa VTT:llä kehitettyä hiilidioksidin hyödyntämis- ja varastointiteknologiaa, jolla on mahdollista pienentää betonin hiilijalanjälkeä jopa hiilinegatiiviseksi. Carbonaiden menetelmä perustuu hiilidioksidin sitomiseen ja kivettämiseen betonituotteisiin, joita käytetään rakennusteollisuudessa. Betonituotteiden hiilinegatiivinen jalanjälki saadaan aikaan yhdistämällä Carbonaide-teknologia vähäpäästöisiin sideaineisiin, joita saa muun muassa teollisuuden sivuvirroista.
Ensimmäinen Carbonaiden teknologiaan perustuva betonituotelinjasto on aloittanut kaupallisen tuotannon Hollolassa maaliskuussa 2024. Yritys on saanut Business Finlandilta lainaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Carbonaiden Chief Operating Officer Jonne Hirvonen, mitä kiertotalous tarkoittaa Carbonaidelle?
Kiertotalous on Carbonaiden ydinajatus. Kiertojen sulkemisen ja tuotannon vähähiilistymisen ohella saamme aikaan merkittäviä kustannussäästöjä ja myös pysyvää hiilensidontaa, niin sanottuja teknisiä hiilinieluja. Teknologiamme osoittaa, että kiertotalouden mallit eivät vaadi ylimääräistä hintaa lopputuotteille vaan maailman toiseksi käytetyin materiaali on mahdollista vähähiilistää – jopa alkuperäistä matalammilla kustannuksilla.
Minkälaisia kansainvälistymistavoitteita Carbonaidella on?
Carbonaide on saanut onnistuneesti teknologiansa kaupalliseen käyttöön Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lla Hollolassa, joten seuraavana etenemme kaupalliseen vaiheeseen useilla markkina-alueilla kotimaata unohtamatta. Teknologialla on kansainvälistä kysyntää rakentamisen heikosta suhdannetilanteesta huolimatta, sillä suhdanteet eivät ole muuttaneet sementin nousujohteista hintakehitystä. Menetelmämme voi säästää sementtiä tyypillisesti 20-40%. Kuluttajien, rakennusliikkeiden sekä regulaation vaikutukset alkavat myös ohjata ratkaisuja kohti vähähiilisyyttä.
Jonne Hirvonen esitteli Suomi-osastolla Carponaiden hiiltä sitovaa hulekiveä. Hän kertoo, että WCEF-tapahtuma oli erinomainen paikka verkostoitua ja kerätä laajempaa näkyvyyttä. Hirvonen keskusteli tapahtumassa useammankin tahon kanssa mahdollisista yhteiskehitysprojekteista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Rester Oy jalostaa käytöstä poistettuja tekstiilejä uusiksi monipuolisiksi kuiduksi. Resterillä on Paimiossa kiertotekstiilien kuitulaitos, joka käsittelee tällä hetkellä puuvillaa, polyesteriä ja sekamateriaaleja. Nyt Rester kehittää tekstiilipölyn ja -kuitujen käyttöä. Rester on saanut Business Finlandista rahoitusta tuotekehitykseensä.
Resterin kierrätysmenetelmällä tuotettuja kuituja käytetään monenlaisiin sovelluksiin tekstiilien valmistuksesta teknisten kuitukankaiden tuotantoon. Uusimpia yhteistyökumppaneita on Marimekko, joka alkaa tänä vuonna sisällyttää Resterin kierrätyskuituja uusien vaatteiden tuotannossa.
Toimitusjohtaja Joachim Colliander, Rester on Suomessa alan pioneeri, pitkälti jo Euroopan tasolla, mutta miten sei aikoo kasvaa kansainvälisesti?
Tulevina vuosina Rester keskittyy erityisesti kasvuun ja skaalautumiseen kansainvälisesti,. Olennaista on useiden innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistaminen yhteistyössä keskeisten kumppaneiden kanssa.
Joachim Colliander astui Resterin toimitusjohtajan rooliin viime helmikuussa.
Colliander kertoo, että uutena toimitusjohtajana ja tekstiiliteollisuuden tulokkaana osallistuminen WCEF2024-tapahtumaan oli äärimmäisen arvokasta verkostoitumisen kannalta. Hänen mielestään oli hienoa esitellä Resteriä ja konkreettisia ratkaisuja, joita yritys voi tarjota markkinoiden pullonkaulojen ratkaisemiseen ja kierrätetyn kuidun teollisen mittakaavan markkinoille saamiseen.
Rahoittajien aktiivisuutta tarvitaan
WCEF-tapahtumasta tuli selvä viesti, että nykyisin myös rahoitusala ymmärtää kiertotalouden potentiaalin. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä pankkien on tehtävä yhteistyötä yhdistelmärahoituksen hyväksi. Rahoittajien on sovittava yhteisistä määritelmistä, menetelmistä ja mittareista.
– Riskien arviointi perustuu edelleen lineaariseen talouteen. Rahoittajia ja sijoittajia on koulutettava arvioimaan kiertotaloushankkeita, korostaa Outi Suomi.
Digitaalinen tuotepassi (DPP) on keino koota yhteen dataa tuotteiden kestävyydestä, raaka-aineista, materiaaleista ja turvallisuudesta. DDP vaaditaan lähivuosina kaikilta EU:n markkinoilla saatavilla olevilta tuotteilta. WCEF:n kiihdyttämösessiossa kuultiin, miten suomalaiset edelläkävijäyritykset ovat pilotoineet digitaalista tuotepassia muun muassa tekstiilialalla. Datalla on potentiaalia tukea sijoittajien päätöksentekoa.
Tutustu Sitran laatimaan julkaisuun Digital Product Passports: catalysing Europe’s sustainable growth
EU perustaa kiertotalouden osaamiskeskuksen
Euroopan komissio haluaa tukea maailmanlaajuista muutosta kiertotalouteen perustamalla uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen. Se aloittaa toimintansa vuoden 2024 loppuun mennessä. Keskusta suunnitellaan yhteistyössä Sitran, Suomen ulkoministeriön ja Belgian hallituksen kehitysyhteistyövirasto ENABELin kanssa.
Keskus helpottaa tiedonvaihtoa ja kumppanuuksia EU:n sekä kolmansien maiden välillä. Komissio antaa keskukselle 15 miljoonan euron kertaluonteisen rahoituksen.
Lue Euroopan komission uutinen: Global Gateway: EU announces new EU Circular Economy Resource Centre and SWITCH to Circular Economy in East and Southern Africa programme to accelerate global transition
Lisätietoja
Mission Lead Outi Suomi
outi.suomi (at) businessfinland.fi
Puh. 050 5727 530
