Siirry sisältöön
Uutinen 01.09.2024

Lassi Noponen aloitti Business Finlandin pääjohtajana

Uusi pääjohtaja. Lassi Noponen pitämässä puhettaan Business Finlandin pääjohtaja vaihtuu -tilaisuudessa 22.8.2024.

Valtioneuvoston nimittämä Business Finlandin uusi pääjohtaja, Lassi Noponen, on aloittanut pääjohtajakautensa 1.9.2024.

Viisivuotisen toimikautensa aloittanut uusi pääjohtaja tervehti Business Finlandin sidosryhmiä jo ennen kautensa aloitusta. Elokuussa järjestetyssä pääjohtajan vaihtumistilaisuudessa kuultiin alustavia suuntaviivoja tulevaan, kun nyt kautensa aloittanut Noponen avasi ajatuksiaan tulevaisuuden Business Finlandiin ja miten Suomen ja suomalaisten menestyksen eteen tehdään tulevaisuudessa töitä. 

– Aloitan innolla mutta myös nöyryydellä tehtäväni pääjohtajana. Meidän on tehtävä yhdessä töitä, jotta iso muutosprosessi sujuu hyvin. Samalla toivon, että pystymme entisestään kirkastamaan Business Finlandin tuomaa lisäarvoa kaikille.

– Kiitos Nina ja kaikki BF:läiset työstänne tähän asti. Työ Suomen menestyksen hyväksi jatkuu, ja kutsumme kaikki mukaan.

Noposen pitämä puhe Business Finlandin pääjohtajan vaihtumistilaisuudessa on luettavissa kokonaisuudessaan kuvan alta.

Nina-Kopola-Lassi-Noponen.jpg

Lassi Noposen puhe Business Finlandin pääjohtajan vaihtumistilaisuudessa elokuussa 2024

Hyvä pääjohtaja Nina
Hyvät kutsuvieraat

Kiitos Nina sanoistasi.

Tässä on parillakin tapaa haastava tilanne. Kuulijat odottavat linjaviittoja tulevaisuuteen, mutta kaikkiin kysymyksiin ei tietenkään vielä ole vastauksia. Toisaalta en halua, että erinomaisen väistyvän pääjohtajan seistessä vieressä esittämiäni uudistusajatuksia tulkitaan kritiikiksi aikaisempaa tekemistä kohtaan. Se on ollut erinomaista.

Mutta tämä on tärkeä hetki, ja haluan vielä kerran kiittää Ninaa hänen tekemästään työstä. Kiitos.

Käyn tässä puheenvuorossa läpi

  • hieman omaa taustaani ja suhdettani BF:ään,
  • miten näen BF:n nykytilanteen,
  • mitä maailmassa tapahtuu, ja miten se vaikuttaa BF:ään,
  • alustavia suuntaviivoja niistä teemoista, joiden koen olevan erityisen tärkeitä seuraavan viiden vuoden aikana, ja
  • kuinka teemme yhdessä töitä Suomen ja suomalaisten menestyksen eteen – siitä tässä kuitenkin loppujen lopuksi on kaikessa kyse.

Minulla on pitkä historia tämän talon kanssa.

Mietin asiaa – Olen ollut neljällä vuosikymmenellä tekemisissä BF:n kanssa:

  • Asiakkaana jo 90-luvulla jolloin mm. kehitimme Tekesin rahoituksella järjestelmän, jolla auditoimme koko Neste-konsernin teknologiaomaisuuden – siellä oli töissä nuori kemisti, joka seisoo tässä vieressäni [Nina Kopola].
  • 2000-luvulla olin yritysedustajana vienninedistämismatkoilla.
  • 2010-luvulla toimin Tekesin strategisten T&K-projektien ulkopuolisena arvioijana ja vienninedistämisessä yritysdelegaation johtajana.
  • Tällä vuosikymmenellä olen tunnetusti toiminut BF:n ohjausrakenteessa TEM:ssä.
  • Kymmenet yritykset, joiden toiminnassa olen ollut mukana, ovat saaneet rahoitusta BF:ltä ja sen edeltäjältä.

Minulla on siten melko hyvä tuntuma tähän taloon.

Jokainen BF:n ja sen edeltäjien johtaja on jättänyt oman jälkensä organisaatioon. Nina on virittänyt organisaation prosessit laadukkaiksi, kuten prosessiteollisuusinsinööriltä voi odottaa, ja voin jo nyt sanoa, että moni asia jatkuu pitkälti niin kuin ennenkin.

Minulla on juristin ja liiketaloustieteen koulutustausta ja olen nyt kolmannella urallani.

Ensimmäinen oli Nesteellä, jossa vajaan vuosikymmen ajan toimin juridiikan, teknologiajohtamisen, yritysjärjestelyjen sekä taloushallinnon johtotehtävissä.

Toisen yli 20 vuoden uran tein investointipankkiirina sekä yrittäjänä pääomasijoitusyhtiöissä.

Kolmas ura valtionhallinnossa käynnistyi vuosi sitten.

Punainen lanka urassani on ollut teknologia, kansainvälisyys ja yrittäjyys. Viimeiset yli 20 vuotta olen toiminut puhtaan teknologian alueella, jonka arvelen jossakin määrin tuntevani. Olen innokas historian opiskelija ja haluan kärsimättömästi saada aikaan tuloksia.

Koen, että BF on hyvin luonteva paikka laittaa likoon kaikki urani aikana kertynyt osaaminen.

Muutama sana tästä talosta. BF on tärkeä osa Suomen talousmoottoria, mutta jonka tavallinen kadunmies tuntee aika huonosti.

Julkisuudessa nostetaan kriittisesti esiin, kun ainutlaatuisen nopeasti organisoidussa koronakriisirahotuksessa on tapahtunut ohilaukaus, tai kun korkean riskin rahoituksen riskit joskus realisoituvat. Sinänsä on hyvä, että rima on korkealla ja yhteisten varojen käyttöä seurataan tarkasti, mutta jotain tehtäisiin väärin, jos mikään riskipanostus ei koskaan epäonnistuisi.

Oma lukunsa on valitettavat rikokset ja petokset – haluan entisestään vahvistaa ja kehittää BF:n sisäisiä prosesseja niin, että näille ei jää mitään sijaa.

Haluan sanoa tämän selvästi: BF on mielestäni paljon tämän hetkistä julkista kuvaansa tärkeämpi organisaatio. BF on Suomen "secret sauce", salainen ase, joka kutsutaan hoitamaan valtion tärkeitä hankkeita, koska täällä on liiketalouden ja teknologian asiantuntemusta sekä toimeenpanokykyä. Tätä analyysiä tukevat myös BF:n saamat arviot asiakkailta, jotka ovat kautta linjan hyvät tai erinomaiset.

On valitettava tosiasia, että BF:lle ei ole suotu pitkäjännitteistä työrauhaa, ja taas rakennetta ollaan voimakkaasti muuttamassa. Ulkomaan verkosto on yllättäen päätetty siirtää ulkoministeriön ohjaukseen ja toimintamenoja supistetaan merkittävästi.

Rakennemuutokset ovat kipeitä, mutta – olipa mielipiteemme tehdyistä ratkaisuista mikä hyvänsä – meidän tehtävämme on nyt varmistaa paras mahdollinen lopputulos.

Mutta mikä on hyvä lopputulos? Mikä on "hyvä"?

Lopputuloksen hyvyys mitataan meidän asiakkaidemme, suomalaisten yritysten, näkökulmasta. BF organisaationa ei ole itseisarvo, vaan arvomme mitataan Suomen onnistumisessa. Tässä suhteessa BF:llä on ehkä hiukan kehitettävää omassa toiminnassaan.

Tulossa on myös positiivinen muutos. BF:n T&K-rahoitusvaltuus lisääntyy lähivuosina merkittäväsi. Tämä yhdessä supistuvien toimintamenojen kanssa on toki haastava yhtälö, mutta yksi BF:n vahvuus on sen hyvä henki, jossa ollaan Suomella töissä, ja tässäkin tilanteessa se on hyvä pohja, jolta rakentaa tulevaisuutta.

BF:n uusin suuri muutosprosessi ei myöskään tapahdu tyhjiössä. Aiemmassa roolissani pääsin aitiopaikalta seuraamaan, kuinka nopealla vauhdilla toimintaympäristö muuttuu.

Geopolitiikka on ällistyttävän nopeasti tullut avoimen markkinatalouden sijaan valtioiden välisissä kaupallisissa suhteissa – kauppaministeriössä tämän näkee ehkä nopeammin ja selvemmin kuin markkinoilla, toisin kuin monessa muussa asiassa. Suurilla valtiontuilla valtiot kaikkialla ns. "valitsevat voittajia", emmekä me Suomessa voi määrittää sääntöjä, joilla maailmantaloudessa toimitaan – meidän on sopeuduttava.

On kulunut sanonta, että valtion ei pidä valita voittajia, mutta Suomessa valtio on historiallisesti voimakkaasti ollut mukana toimialojen rakentamisessa, joten meillä saattaa kuitenkin olla DNA:ssa osaamista tässä toiminnassa.

Arvelen, että tulemme elämään geopolitiikan dominoimassa ympäristössä pidemmän aikaa. Tämä tulee vaikuttamaan myös BF:ään kun syntyy uusia rahoitustuotteita sekä yhteistyömahdollisuuksia esim. Naton kautta ja myös liittolaisten kesken.

Julkisuudessa on jo mainittu esimerkiksi yhteistyökuviot kvanttiteknologian ja jäänmurtajien alueella. Jatkoa tulee varmasti seuraamaan.

Suomen ongelma on meille kaikille tuttu: ei kasvua 16 vuoteen, ei tuottavuuden paranemista. Talouden kurjistuminen on viheliäinen ilmiö, koska se luo negatiivista kierrettä aivan jokaiselle yhteiskunnan sektorille, joka sekin on meillä nähtävissä.

Mitä me voimme tehdä täällä BF:ssä, jotta talosta olisi entistä enemmän apua Suomen kääntämisessä takaisin kasvun tielle?

Muodikkaasti kolme pointtia:

  1. Meidän täytyy pitää asiakas keskiössä ja ehkä hiukan yksinkertaistaa BF:n toimintaa – tarkoitan tällä esimerkiksi sitä, että asiakkaat eivät kehitä tuotteita BF:n rahoitusvaatimuksiin vaan markkinoiden vaatimuksiin. Meidän pitää luottaa yrityksiin, joiden täytyy tuntea omat markkinansa, mutta BF:llä tulee olla kyky tunnistaa kestävä kilpailuetu.

  2. Toisaalta meidän täytyy myös vaatia yritykseltä enemmän. Veronmaksajien avustusrahoitus yrityksille ei ole automaatio vaan etuoikeus, jonka Suomessa voi saada jos sen katsotaan hyödyttävän Suomea.

  3. Pitää kuitenkin myös muistaa, että rahoittaessaan yrityksiä BF:n tulee ottaa suurta riskiä. Tarvitsemme rohkeutta, koska tiedämme, että väkisin tulee hutejakin, mutta se kuuluu uuden rakentamiseen. Ja muistetaan juhlia voittajia eikä vaan etsiä ongelmia.

Rahoitussubstanssien ohella koen, että yksi päätehtävistäni on varmistaa, että BF:n hyöty ymmärretään koko yhteiskunnassa – että se saa ansaitsemansa arvostuksen. Arvostus ei toki ole itsetarkoitus, mutta jos meidän yhdessä aikaansaamaa muutosta ei ymmärretä riittävän hyvin, on riski, että koko hyödyllisen toiminnan olemassaoloa aletaan kyseenalaistaa.

Julkisessa keskustelussa BF voi ottaa aikaisempaa suuremman roolin.

Suomen talouden hartiat ovat romahduspisteessä, mutta hallitus on tarttunut asiaan ja välttämättömiä uudistuksia on saatu tehtyä. BF:llä on merkittävä rooli kasvupolulle pyrittäessä.

Yksi uudistus on voimakkaasti lisättävät panostukset T&K-toimintaan. Ei ole itsestäänselvyys, että veronmaksajien pitää osallistua yritysten tuotekehitykseen ja vaikkapa vienninedistämiseen, mutta on kuitenkin paljon tutkimusnäyttöä siitä, että valtion panostukset aikaisen vaiheen T&K-toimintaan on kansantaloudellisesti perusteltuja.

Emme kuitenkaan voi panostaa kaikkeen ja valintoja on tehtävä. Meillä on korkean teknologian vahvuusalueita, jossa Suomeen voi rakentua kilpailuetua ja on jo rakentunutkin. Näitä ovat esimerkiksi kvanttilaskenta, avaruusteknologia, laivanrakennus ja AI-sovellutukset teollisuuden prosessien tehostamiseen.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös keskisuurten ns. mittelstand-yritysten määrän kasvua. BF:n näkövinkkelistä olisi erinomaista, jos voisimme tukea kategoriajohtajien syntymistä Suomeen. Näistä oman alansa, vaikka kapeankin, johtavista yrityksistä on suuria positiivisia heijastusvaikutuksia yhteiskuntaan, esim. maahanmuutto.

Painotuksia siis tarvitaan, mutta Suomen ongelma on myös se, että kaikki usein juoksevat saman muodikkaan asian tai idean perässä. Painopistevalintojen lisäksi haluan, että BF mahdollistaa myös ei-muodikkaiden ideoiden kehittämistä.

Minulle on nyt tärkeää käyttää ensimmäiset kuukaudet tehtävässä tutustuen organisaatioon ja kuunnellen näkemyksiä.

Suomi on pieni maa ja meillä on hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken, joista monet ovat täällä tänään edustettuina. Se yhdessä BF:n hyvän hengen kanssa on keskeinen onnistumisen avain ja sitä haluan kehittää edelleen.

Malttakaa vielä pieni hetki.

Kaiken kohinan ohessa koen suurinta vastuuta siitä, että käytämme merkittäviä veronmaksajien varoja huolellisesti ja saamme niillä aikaan hyvinvoinnin kasvua suomalaiselle. Tässä yksi majakkani on katsoa maailmaan "ekonomistin linssin" läpi.

Intressitahot ajavat taloudessa omaa etuaan, kuten niiden kuuluukin, mutta kun BF jakaa veronmaksajien rahaa, on sen pidettävät yhteiskunnan kokonaisetu kirkkaana mielessä.

Minä kasvoin läpi niiden vuosikymmenten, kun Suomi nousi maailman kärkeen käytännössä kaikilla mittareilla mitattuna. Vaikka näissäkin vuosikymmenissä oli haasteensa, parani suomalaisten elämänlaatu silminnähden jatkuvasti. Tämä ei ole enää itsestään selvää. BF:llä on tärkeä rooli siinä, että Suomen menestystarina jatkuu, eikä käänny tragediaksi.

Aloitan innolla mutta myös nöyryydellä tehtäväni pääjohtajana. Meidän on tehtävä yhdessä töitä, jotta iso muutosprosessi sujuu hyvin ja samalla toivon, että pystymme entisestään kirkastamaan BF:n tuomaa lisäarvoa kaikille.

Kiitos Nina ja kaikki BF:läiset työstänne tähän asti. Työ Suomen menestyksen hyväksi jatkuu ja kutsumme kaikki mukaan.

 

Lue aiemmin julkaistu pääjohtajan nimitysuutinen