Vastuullisuuskriteerit tulevat terveyssektorille – onko ala valmiina?
HUS Uusi lastensairaala: Kuva: Susanna Lehto, Business Finland
Pohjoismaisilla terveysalan yrityksillä on hyvä pohja, jolta ponnistaa vastaamaan kasvaviin vastuullisuuspaineisiin. Ostajien ja toimittajien yhteistyöllä koko alaa voidaan kehittää entistä kestävämmäksi.
Vastuullisuutta vaativat kaikki
Ilmastonmuutos ja lääketiede liittyvät erottamattomasti toisiinsa: maapallon lämpötilan nousu on näkyy niin tartuntatautien leviämisessä kuin vaarallisten sääilmiöiden vaikutuksissa. Tutkijat ovat kuvailleet tätä vuorovaikutusta "2000-luvun suureksi uhaksi" ihmisten terveydelle. Suomessa sote-alan ympäristövaikutuksen osuus on 6,5 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Sitä suurempi jalanjälki on vain energia-, liikenne- ja rakennussektoreilla.
Tutkijoiden analyysin mukaan terveydenhuolto itsessään on merkittävä päästöjen lähde ja siten yksi muutoksien aiheuttaja. Analyysi paljastaa kuitenkin myös mahdollisuuksia tehdä keskeisiä parannuksia, jotka eivät ainoastaan vähennä päästöjä vaan voisivat myös parantaa kansanterveyttä.
Vastuullisuutta vaativat yhtä lailla lainsäätäjät kuin kuluttajat, ja vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Terveysalallakin sekä ostajien että myyjien on kehitettävä toimintaansa. Esimerkiksi Norjassa on tullut voimaan laki vuoden 2024 alussa, jonka mukaan kaikissa julkisissa hankinnoissa ostajan on annettava ilmasto- ja ympäristöasioille 30 prosentin painoarvo.
Suomessa sote-alan ympäristövaikutuksen osuus on 6,5 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Sitä suurempi jalanjälki on vain energia-, liikenne- ja rakennussektoreilla.
– Pitkällä aikavälillä vastuullisuus voittaa aina vastuuttomuuden, joten kestävä toiminta on tulevaisuudessa välttämättömyys. Meille se on mahdollisuus: asiakkaat haluavat vastuullisen kumppanin itselleen, tilannetta kuvaa laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Kaaja Lojerista, joka on Pohjoismaiden suurin sairaala- ja hoitokalusteiden valmistaja.
Toimittajat vaikuttamaan hankintoihin
Ostajan näkökulmasta oman toiminnan vastuullisuuden parantaminen edellyttää ennakointia ja vuoropuhelua toimittajien kanssa.
Jos kuluttaja menee kauppaan, hän voi vertailla tuotteita ja valita vastuullisimman. Julkisella sektorilla ostoja kilpailutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti.Niissä on päätettävä etukäteen, mitä vaatimuksia toimittajille ja ratkaisuille asetetaan.
HUSissa on viime vuonna käyty läpi kaikki hankintakategoriat ja tunnistettu vastuullisuuden näkökulmasta tärkeimmät tuote- ja palveluryhmät.
– Tiedostamme, että tavara- ja palvelutoimittajilla on monesti paras ja tuorein käsitys oman toimintansa vastuullisuusriskeistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa myönteisesti. Me joudumme kuitenkin hankkijoina määrittelemään kriteerit tarjouspyyntöihin. Sen takia olisi tärkeää tehdä yhteistyötä, toteaa kehittämispäällikkö Suvi Ketene HUSin hankinnoista.
– Siksi kannustan toimittajia oikeasti osallistumaan hankintayksiköiden markkinavuoropuhelukutsuihin – siinä vaiheessa hankintaperusteisiin voi vielä vaikuttaa!
Pohjoismaisena rintamana
HUSissa vastuullisuus nostettiin hankintojen strategisten linjausten painopistealueeksi vuonna 2023. Vastuullisuustavoitteiden määritystyössä pohjana on käytetty Kansallista julkisten hankintojen strategiaa ja HUSin Ilmastotiekarttaa sekä peilattu ajatuksia EU:n direktiiveihin.
HUS tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten terveydenhuoltoalan hankkijoiden kanssa kehittääkseen sosiaaliseen ja ympäristövastuullisuuteen liittyviä toimintamalleja ja toimittajille asetettavia vaatimuksia.
– Toimittajillekin olisi erittäin järkevää, että pohjoismaisilla hankkijoilla olisi samantyyppiset hankintakriteerit. Vaatimukset eivät vaihtelisi maasta toiseen, vaan veisimme yhtenä rintamana asioita eteenpäin – se on ainakin minun tulevaisuuden visioni, Ketene sanoo.
Pohjoismaista NIELS-vuoropuhelua käytiin jo syksyllä ympäristömerkeistä. Ympäristömerkki osoittaisi hyvin ympäristövastuullisuuden huomioon ottamisen kyseisessä tuotteessa tai palvelussa. Toisaalta hankkijoiden pitäisi kilpailutuksissaan vaatia merkkiä, jotta toimittajille on siitä hyötyä.
Hankkijat, toimittajat ja ympäristömerkintäorganisaatiot voisivat yhteisvoimin lähteä miettimään isoja linjoja ja tunnistaa, mistä tuoteryhmistä kannattaisi aloittaa.
– Me pohjoismaiset terveydenhuoltoalan hankkijat haluaisimme, että ympäristömerkittyjä tuotteita olisi nykyistä enemmän paitsi toimintaa tukevissa tuotteissa, kuten pesuaineissa tai pehmopapereissa, myös leikkauskäsineiden ja maskien kaltaisissa varsinaisissa lääketieteellisissä tuotteissa. Tällä hetkellähän niitä ei juurikaan ole markkinoilla, Ketene harmittelee.
Eero Kaajan mukaan vastuullisuusvaatimukset ovat kiristyneet Pohjoismaissa ehkä muuta maailmaa nopeammin. Niihin vastaamaan kykenevät toimittajat saavat etumatkaa muihin.
– Paikallinen lainsäädäntö on aika tiukka, ja vaatimuksia noudatetaan tiukasti. Sähköntuotanto on ympäristöystävällistä kuten myös pohjoismainen teräs raaka-aineena. Kestämme vertailun kenen kanssa tahansa – emme vain välttämättä osaa kertoa siitä.
Direktiivi vaatii raportoimaan
Yhteismitallisuutta vastuullisuusasioiden vertailuun tuo kirjanpitolain muutos. Se edellyttää yhteiskuntavastuun raportointia yli 500 hengen yhtiöiltä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase 20 miljoonaa euroa.
EU:n direktiiviin pohjautuva laki velvoittaa yhtiöt raportoimaan omista toimintalinjoistaan, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa. Raporttiin on sisällyttävä myös kuvaus yhtiön liiketoimintamallista sekä toiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta.
– Siksi meillekin on rekrytoitu vastuullisuusosaaja erikseen ja koottu ensimmäinen kestävyysraportti. Suurilta asiakkailta ja suurten hankintojen kohdalla mukana voi olla vaatimuksena raportti ja lisäksi ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi, Kaaja mainitsee.
Pienille asiakkaille vastuullisuusvalinnat merkitsevät enemmänkin korkeaa tuotelaatua, pitkää käyttöikää, huolettavuutta ja varaosien saatavuutta.
– Suunnittelemme ja valmistamme tuotteet itse, teemme varaosat pitkälle itse tai varmistamme toimittajilta, että saatavuutta on pitkäksi aikaa. Näin saamme pidettyä laitekannan vuosikymmeniäkin käytössä. Tämä on parasta vastuullisuutta.
Tarkennusta pelisääntöihin
Kiristyvä sääntely tuo mukanaan myös haasteita. Vaikka esimerkiksi Suomella ja Euroopan unionilla on kovia tavoitteita, vastuullisuusvaatimukset eivät vielä välttämättä ole loppuun asti hiottuja voimaan tullessaan.
– Vastuullisuus on alana kehittynyt niin kovaa vauhtia, että kaikkia pelisääntöjä ei välttämättä ole sovittu tarkasti. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennassa on tehtävä vielä paljon valintoja ja yleistyksiä, jotta saadaan jotain tuloksia, Kaaja kertoo.
Myös ostajien odotukset voivat olla erilaisia eri markkinoilla. Vastuullisuusotsikon alla saatetaan toivoa hyvin erilaisia asioita. Näkyvyyttä siitä, mitä toiveet ovat tulevina vuosina, ei ole kovin pitkälle.
HUSissa ymmärretään hyvin toimittajien toiveet tulevaisuuden linjauksista, mutta konkreettisia vastauksia ei pysty vielä tässä vaiheessa antamaan.
– On iso prosessi luoda koko organisaation yhteinen näkemys siitä, mitä riskejä erilaisilla hankinnoilla on, mitkä tunnistamme keskeisiksi vaikutusmahdollisuuksiksi ja mikä on koko organisaation tavoite. Haluamme kuitenkin parantaa viestintää toimittajien suuntaan, olla entistä avoimempia ja tehdä kehitystyötä yhdessä, Ketene sanoo.
Business Finlandin Missio Healthcare Reimagined 2035 haluaa omalla osaltaan vaikuttaa positiivisesti ympäristöystävällisen toiminnan edistämistä myös terveyssektorilla ja vastuullisuusnäkökohtien parempaa huomioimista hankintaprosesseissa. Näin voidaan edistää suomalaisten yritysten kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.
Lue lisää kestävyydestä terveydenhuollossa
Lojer-konserni
Lojer-konserni on Pohjoismaiden suurin sairaala- ja hoitokalusteiden valmistaja ja elinkaaripalveluiden tuottaja. Lojer valmistaa tehtaillaan Sastamalassa, Hollolassa ja Kempeleessä muun muassa sairaalasänkyjä, tutkimus- ja hoitopöytiä sekä leikkauspöytiä ja -valoja. Vuonna 1919 perustettu yhtiö työllistää noin 260 henkilöä, ja se on alan merkittävin kotimainen työllistäjä. Yhtiön liikevaihto on yli 60 miljoonaa euroa. Viennin osuus on 70 prosenttia, leikkaussalituotteista noin 95 prosenttia. Konserniin kuuluvat Lojer Oy, Merivaara Oy sekä myyntiyhtiöt Ruotsissa ja Norjassa. www.lojer.com
HUS hankintapalvelut
Hankintapalvelut kilpailuttaa koko HUSin ja muiden asiakkaiden hoito- ja yleistarvikkeiden, lääkintälaitteiden sekä kaluston ja palvelujen hankinnat tiiviissä yhteistyössä hoitotyön ammattilaisten kanssa. HUS on yksi Suomen suurimpia julkisia hankintayksiköitä. Noin 80 työntekijän hankintapalvelut ovat osa HUSin konsernipalveluita.
Lisätietoja
Kirsi Armanto, Senior Advisor, Global Growth
kirsi.armanto (at) businessfinland.fi
Terhi Rasmussen, Global Opportunity Leader, Health & Wellbeing
terhi.rasmussen (at) businessfinland.fi
