Selvitys: solumaatalouden arvioitu vientipotentiaali on 500–1000 M€ vuoteen 2035 mennessä
Kuva: maa- ja metsätalousministeriö
VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet maa- ja metsätalousministeriön ja Business Finlandin tilauksesta solumaatalouden nykytilaa ja listanneet kahdeksan toimenpide-ehdotusta päättäjille.
Solumaatalous on strategisesti tärkeä ala, joka talouskasvun ohella lisää ruokaomavaraisuutta, resilienssiä ja strategista autonomiaa. Selvitys arvioi vientipotentiaaliksi vuoteen 2035 mennessä 500–1000 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi merkittävien tehdasinvestointien myötä puhutaan mahdollisuuksista miljardien laite-, teknologia- ja osaamisvientiin.
Selvitys tehtiin kartoittamalla solumaatalouden nykytilaa sekä toimintaympäristön kehitystä Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi asiantuntijatietoa kerrytettiin sidosryhmähaastatteluilla ja visiotyöpajoissa.
Mitä on solumaatalous?
Solumaatalous tarkoittaa solujen, kuten mikrobi-, levä-, kasvi- hyönteis- tai eläinsolujen, sekä bioreaktorien hyödyntämistä ruoantuotantoon. Solutehtaissa tuotetaan monenlaisia ainesosia, kuten proteiineja ja rasvoja elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön. Lisäksi soluviljelmillä voidaan tuottaa ainesosia esimerkiksi kahviin ja kaakaoon, joiden perinteinen viljely muuttuu ilmastonmuutoksen myötä haastavaksi.
Business Finland on rahoittanut alan pitkäjänteistä tutkimusta, ja alan yrityksille Business Finland on myöntänyt solumaatalouden tutkimus- ja kehittämisrahoitusta noin 90 miljonaa euroa vuosina 2018–2025.
Raaka-aineet, energiainfrastruktuuri ja huippuosaajat Suomen kilpailuvaltteja
Suomessa syntyy paljon hiilihydraattipitoisia sivuvirtoja, kuten olkea, sahanpurua, haketta ja nurmibiomassaa, joita voitaisiin hyödyntää solumaatalouden raaka-aineina. Esimerkiksi, jos reilu puolet oljesta käytettäisiin solutehtaiden sokerilähteenä, tuotettu mikrobiproteiini riittäisi kattamaan suomalaisten vuosittaisen proteiinitarpeen.
– Huippuluokan asiantuntemus teollisessa biotekniikassa yhdistettynä maa- ja metsätalouden biomassojen prosessointiosaamisen sekä uusiutuvaan energiainfraan voi tarjota Suomelle kilpailuedun. Pienenä ja ketteränä maana voimme tehdä sujuvaa yhteistyötä ja luoda innovaatioita, jolla solutehtaat integroidaan saumattomasti osaksi ruoantuotantojärjestelmää, sanoo selvitystyötä vetänyt Emilia Nordlund VTT:ltä.
– Kansainvälisesti verrattuna Suomi on hyvin mukana kehityksessä, mutta nyt olisi tärkeää tarttua tuumasta toimeen ja lunastaa alalle ennustettuja kasvumahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten on hyvä tunnistaa omat vahvuutensa osana muodostuvia uusia arvoverkostoja ja rakentaa kilpailukykyään pitkäjänteisesti yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Parhaillaankin Business Finland voi rahoittaa kunnianhimoisia solumaatalouden TKI-projekteja, joten erillistä ohjelmaa ei kannata jäädä odottamaan, johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista sanoo.
Selvityksen linjaamat kahdeksan askelmerkkiä solumaatalouden edistämiseksi
- Investointien vauhdittaminen
- EU-tason regulaatioprosessin edistäminen
- Tarve TKI-ohjelmalle
- Tarve tulevaisuuden ruokaministeriölle
- Tulevaisuuden osaajia alalle
- Tuki kuluttajaviestinnälle ja julkisille maistatuksille
- Alkutuotannon integroiminen solumaatalouden arvoketjuihin
- Tukitoiminnot viennille
Lisätietoa
Kestävää kasvua solumaatalouden arvoketjuista: Toimenpidesuunnitelma Suomelle
