Suomi tavoittelee neljän prosentin nostoa T&K-menoihin

Suomen parlamentaarinen TKI-työryhmä on asettanut tavoitteeksi nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Suomen osuus T&K-menoista oli vuonna 2022 2,9 prosenttia BKT:sta, kun esimerkiksi Ruotsin taas 3,5 prosenttia.

T&K-henkilöstön osuus kaikista työllisistä on Suomessa melko hyvä, mutta Suomi on verrokkimaitaan jäljessä eritoten yksityisellä sektorilla.

Tanska, Ruotsi ja Belgia ovat lisänneet T&K-henkilöstön osuutta viime vuosina. Suomessa yksityisen sektorin T&K-henkilöstön osuus on 60 prosenttia, kun se on Ruotsissa yli 75 prosenttia. Julkisen sektorin rahoittaman T&K:n osuus on noin 0,8 prosenttia BKT:stä, joka on keskiarvoltaan sama kuin verrokkimaissa.

–Suomalaiset yritykset kehittävät verrokkimaita enemmän tuoteinnovaatioita. Suomessa on korkea digitalisaatioaste, mutta vähiten korkean teknologian yrityksiä suhteessa kaikkiin yrityksiin, sanoo Jari Hyvärinen, Business Finlandin vaikutustenarvioinnista vastaava asiantuntija.

Venture Capital -sijoitukset ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2017 alkaen ja Suomi on vertailuryhmän kärjessä. Tietoon ja tiedonkäsittelyyn liittyvien palveluiden vienti oli Suomen kohdalla korkea.

–Suomessa innovaatioista saatu liikevaihto kasvoi huomattavasti vuosien 2018–2020 välillä. Vuonna 2020 suomalaiset yritykset johtivat muita verrokkimaita innovaatioista saadun liikevaihdon osuudella, sanoo Hyvärinen.

Digiosaaminen Suomen vahvuus

Komission DESI -indeksin mukaan digitalisaatio-osaaminen on Suomen vahvuus. Suomi pärjää hyvin myös yritysten digitaalisuusasteen mittauksissa. Sen sijaan korkeakoulutus on heikentynyt Suomessa 2010-luvulla, ja korkeasti koulutettujen osuus kokonaistyövoimasta on laskenut Suomessa alle keskiarvon. 

–Kaikissa maissa koetaan haasteita osaavan työvoiman houkuttelussa. Tiede- ja teknologia-alalla työskentelevän työvoiman liikkuvuudessa yritysten välillä Suomi pärjää hienosti ja on toisena Tanskan jälkeen, Hyvärinen sanoo.

Vahvuuksina sosiaalinen ja hallinnollinen kestävyys

Kestävä talouskasvu on kehittynyt positiivisesti Suomessa ja sen verrokkimaissa. Suomi pärjää useimmilla kestävän kasvun mittareilla kuitenkin heikommin. 

–Eroa selittää ainakin osittain Suomen raskaaseen teollisuuteen painottuva elinkeinorakenne. Suomessa kehitetään kuitenkin suhteellisen paljon ympäristöystävällisiä teknologioita, Hyvärinen sanoo.

Suomessa julkinen sektori rahoittaa huomattavasti verrokkeja enemmän ympäristöön liittyvää T&K:ta. Myös ympäristöpolitiikan sääntely on verrokkimaista tiukinta.

Ekologista kestävyyttä edistävien tuotteiden viennissä Suomi pärjää verrokkeja huonommin. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin edelläkävijöitä vastuullisuusraportoinnissa. Kestävän talouskasvun eri ulottuvuuksia (ESG) tarkasteltaessa Suomen toimintaympäristön vahvuuksia ovat sosiaalinen ja hallinnollinen kestävyys – ekologinen kestävyys on selvä heikkous.