Kvanttivallankumouksen aikakausi – ketkä hyötyvät?

Tulevaisuudessa kvanttiteknologian odotetaan mullistavan elämämme tavoilla, joita tuskin osaamme kuvitellakaan. Kvanttilaskenta voi tarjota ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen mallintamisesta uusien lääkkeiden kehittämiseen ja kyberturvallisuuteen. Kvanttilaskennan potentiaaliset sovellutukset ovat valtavat, ja niiden odotetaan tuottavan enemmän tuloja kuin mitä itse kvanttilaskennan liiketoiminta tuottaa.

Suomessa, Pohjoismaissa ja koko Euroopassa on erinomaista kvanttiosaamista, ja kvanttitietokoneiden ja innovaatioekosysteemien rakentamiseen on jo investoitu merkittävästi. Euroopan on kuitenkin oltava vielä kunnianhimoisempi ja panostettava enemmän kvanttialan tutkimukseen, innovointiin ja kaupallistamiseen, jotta merkittävä liiketoiminta syntyisi Eurooppaan eikä valuisi Yhdysvaltoihin tai Kiinaan. Euroopan laajuisesti on tehtävä laajaa yhteistyötä kvanttiekosysteemien kehittämiseksi ja samalla varmistettava, että Suomen ja Pohjoismaiden jo olemassa olevaa erinomaista kvanttiteknologian ekosysteemiä hyödynnetään täysimääräisesti.

Euroopan on pidettävä puoliaan kvanttikisassa

Brysselissä 30.3. järjestetty Nordic-Baltic Quantum -tapahtuma oli osoitus siitä, kuinka yhteistä tahtoa EU-yhteistyön vahvistamiseen löytyy. Tapahtumassa maiden kvanttiyhteisöt esittelivät kansallisille ja EU:n päättäjille laajaa kvanttiosaamistaan T&I-aloilla. Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerolan ja Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopolan avauspuheenvuoroissa korostettiin Suomen erinomaista kvanttiosaamista, eurooppalaisen yhteistyön ja TKI-rahoituksen tärkeyttä, sekä alleviivattiin kvanttiteknologioiden merkitystä EU:n strategiselle autonomialle.

Yksityisiä ja julkisia investointeja tehdään paljon maailmanlaajuisesti ja Euroopassa. Pohjoismaissa on kuitenkin jo nyt erinomainen kvanttiteknologiaekosysteemi, joka perustuu pitkäaikaiseen sitoutumiseen huipputason tutkimukseen. Sen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on koko Euroopan edun mukaista. – Paula Eerola

Kuvassa: Nina Kopola (Business Finland), Paula Eerola (Suomen Akatemia), Gustav Kalbe (DG CNCT) sekä moderaattori Charlotte Geerdink (Charly Speaks) 

Suomalaisesta kvanttiteknologian huippuosaamista esittelivät Antti Vasara (VTT), Tiina Kupila-Rantala (CSC), Pertti Hakonen, (Aalto University / InstituteQ), Erja Heikkinen (OKM) ja Sabrina Maniscalco, (Helsinki University, InstituteQ, Algorithmiq Ltd). Suomalaisista yrityksistä mukana olivat IQM, QuontrolOx ja SemiQon.

Kvanttitapahtumassa komissiosta puhumassa olivat Gustav Kalbe (DG CNCT), Kristine Rudzite-Stejskala (DG DEFIS), sekä Christian Trefzger (DG CNCT). Komission pääviesti oli, että Euroopassa tulee investoida kvanttiteknologian teollistamiseen ja kaupallistamiseen, sekä kehittää kokonaisvaltaista EU-kvanttiekosysteemiä. Vuonna 2018 käynnistetty EU:n Quantum Technology -lippulaivaohjelmaa pidettiin merkittävänä kvanttiteknologian saattamisessa strategisesta prioriteetista käytännön sovellutusten hyödyntämiseen.

Kalben mukaan teollisen infrastruktuurin rakentaminen on ratkaisevaa, jotta kvanttiteknologia saadaan tuotua massamarkkinoille seuraavien vuosikymmenten aikana. Skaalautumisen kannalta olennainen haaste tulee olemaan kvantti-innovaatioiden mukauttaminen tuotantoprosessien ja -kustannusten realiteetteihin. EIC:n kvanttialan ohjelmapäällikkö Samira Nik huomautti, että Euroopassa on puutetta juuri innovaatiorahoituksesta, joka koskee lab-to-market-siirtymävaihetta ja toimintojen skaalaamista.

EU:n on oltava kunnianhimoinen ja investoitava teknologiaan ja osaamiseen. -- Meidän on varmistettava, että merkittävä liiketoiminta syntyy ja pysyy EU:ssa. Emme saa päätyä samaan tilanteeseen kuin tekoälyn, alustatalouden tai pilvipalveluiden osalta, jossa liiketoiminnan arvonluonti keskittyy suuriin yhdysvaltalaisiin yrityksiin, vaikka EU:ssa tehdään merkittävää tutkimusta aiheesta. – Nina Kopola

Suomi kvanttiosaamisen kärjessä – pitkän työn tulosta

Suomella on huipputason tutkimusta ja innovaatiotoimintaa kvanttiteknologian alalla, jota Suomen Akatemia ja Business Finland ovat tukeneet jo pitkään. Suomalaiset kvanttitutkijat ja -yritykset ovat menestyneet EU:n rahoitushauissa, ja olleet mukana EU:n Quantum Technology -lippulaivan toiminnassa. Suomella onkin erinomaiset mahdollisuudet hyötyä kvanttivallankumouksesta.

Suomen Akatemia on rahoittanut kvanttitutkimuksen huippuyksikköjä jo vuodesta 1995. Huippuyksiköillä on ollut merkittävä rooli yritysten välisen yhteistyön ja startup-yritystoiminnan edistämisessä. Tästä loistavana esimerkkinä on suomalainen IQM, joka on johtava kvanttitietokoneiden kehittäjä ja valmistaja EU:ssa. Kvanttitieteen juuret Suomessa ulottuvat vuoteen 1965, jolloin Otaniemeen perustettiin kylmälaboratorio, joka myöhemmin mahdollisti kvantti-ilmiöiden tutkimisen.

Akatemian rahoittama Quantum Technology Finland -huippuyksikkö yhdistää alansa tieteellisen ja teknologisen kärkiosaamisen sekä tätä tukevan huipputason tutkimusinfrastruktuurin. Näköpiirissä olevia sovellusalueita ovat mm. kvanttisensorit, -simulaattorit, -kommunikaatio ja -laskenta, joiden tuomat tieteelliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt tulevat olemaan mullistavia.

Business Finland käynnisti joulukuussa 2022 Quantum computing -kampanjan, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen globaalisti houkutteleva ekosysteemi ratkaisemaan suomalaisten ja ulkomaisten yritysten liiketoiminnan haasteita kvanttilaskennan avulla. Kaksivuotinen kampanja on suunnattu erityisesti ohjelmistojen ja sovellusosaamisen kehittämistä varten, jossa liiketoimintapotentiaali on valtava. Andris Ambainis (The European Quantum Software Institute, EQSI) korosti ohjelmistokoulutuksen ja lahjakkuuksien houkuttelemisen merkitystä Euroopassa, jotta kvanttitavoitteet voidaan saavuttaa. Ohjelmistopuolen rahoitus on toistaiseksi ollut EU:ssa riittämätöntä, ja sitä tulisi lisätä merkittävästi.

Suomen kvanttialan huippuosaaminen on tulos vuosikymmeniä kestäneestä tutkimustyöstä, mitä tulee jatkossakin tukea kunnianhimoisesti kansallisesti ja EU-tasolla. On aivan yhtä tärkeää, että Suomen ja koko Euroopan tasolla panostetaan kvanttialan innovaatioiden kehittämiseen ja korkealaatuisen tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen. Tämän lisäksi osaajapulan voi hyvinkin ennakoida muodostuvan kvanttialan kehityksen hidasteeksi, minkä takia laaja-alaiseen koulutukseen tulee panostaa.

Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus BKT:stä 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja lisätä korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten määrää ja tasoa. Meillä on siis edessämme poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet investoida entistä enemmän uusien, disruptiivisten teknologioiden kehittämiseen. – Paula Eerola

Euroopassa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä

Euroopan maat eivät yksittäin pärjää voimistuvan suurvaltakilpailun keskellä, jonka vuoksi paras vaikuttavuus saavutetaan yhteistyöllä. Nordic Quantum on uusi pohjoismainen konsortio, joka perustuu vuosikymmeniä jatkuneeseen hedelmälliseen maidenväliseen yhteistyöhön. Konsortion tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti johtava kumppani kvanttiteknologian alalla erityisesti synnyttämällä korkeasti koulutettua työvoimaa ja vahvaa alueellista yhteistyötä.

Euroopassa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä. Pienillä EU-mailla voi olla mitä merkittävin rooli EU:n kvanttiteknologian kehittämisessä. Meidän on myös otettava huomioon kaksikäyttöteknologian osaaminen ja kuinka voimme puolustaa demokratiaa, jota me yhdessä vaalimme. Kvanttiteknologian ja siihen laajasti liittyvän liiketoiminnan kehittäminen on Euroopalle sekä välttämättömyys että mahdollisuus. – Nina Kopola

Euroopassa ei pidä myöskään luottaa pelkästään siihen, että huippuosaaminen takaisi menestyksen kvanttivallankumouksessa. Kilpailu on kovaa: Kiina investoi ylivoimaisesti eniten kvanttiteknologian julkiseen rahoitukseen ja on suurin kvanttiaiheisten patenttien haltija - Pohjois-Amerikka on kvanttilaitteistojen ja -ohjelmistokehityksen edelläkävijä. Euroopalla on kuitenkin mahdollisuus nousta kvanttiajan voittajaksi investoimalla kunnianhimoisesti laitteistoihin, ohjelmistoihin ja kvanttiteknologian sovellutuksiin. Tämä edellyttää laaja-alaista osaamisen kehittämistä koulutuksessa, it-yrityksissä ja kvanttilaskentaa soveltavissa yrityksissä.

Suomeen on muodostunut poikkeuksellisen monipuolinen kvanttiteknologian ekosysteemi jopa Euroopan mittapuulla. Pohjoismaisella ja eurooppalaisella yhteistyöllä voimme luoda globaalisti merkittävää tulevaisuuden liiketoimintaa, joka on sijoitus Suomen ja koko Euroopan hyvinvointiin.

Kirjoittaja: Touko Närhi, junior policy officer, Business Finland Bryssel

Lue lisää

• Quantum Technology Finland -huippuyksikön verkkosivut   
• Quantum computing -kampanja Business Finlandin verkkosivuilla    
• EU:n Quantum Technology -lippulaivan verkkosivut