Uusiutuvalle vedylle säännöt Euroopan komissiolta – hyviä uutisia Suomen vientiteollisuudelle

Euroopan komissio on julkaissut osana laajempaa EU:n vetyä koskevaa sääntelykehystä kaksi säädöstä. Niillä luodaan säännöt siitä, millaisella sähköllä EU:ssa voidaan tuottaa uusiutuvaksi luokiteltavaa vetyä. Koska Suomen sähkön tuotanto jää tulevaisuudessa selvästi alle asetetun päästörajan, verkkosähköä voidaan käyttää vedyn tuotantoon koko maassa.

Uusi vetysääntely on erittäin merkittävä asia esimerkiksi päästöttömän teräksen tai muun vedyn käyttöön perustuvan tuotannon kannalta.

Euroopan komission uusi vetysääntely on erittäin merkittävä asia esimerkiksi päästöttömän teräksen tai muun vedyn käyttöön perustuvan tuotannon kannalta.

Komission aiemmin esittelemän REPowerEU-energiasuunnitelman mukaisesti EU pyrkii saavuttamaan 10 miljoonan tonnin uusiutuvan vedyn vuosituotannon EU:ssa. Suomen hallituksen 9.2.2023 hyväksymässä periaatepäätöksessä on asetettu tavoite tuottaa 10 % Euroopan uusiutuvasta vedystä Suomessa, joten tämä tarkoittaa meillä vedyn vuosituotannon kasvua miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään mittavan investointiaallon niin sähkön ja vedyn tuotantoon kuin myös päästöttömään teollisuuteen.

– Tälle määrälle elektrolyysin vaatiman sähkötarpeen voi arvioida olevan 39–48 TWh. (V. 2022 Suomessa tuotettiin sähköä 66,6 TWh.) Kun tähän päälle otetaan tavoite muuttaa teollisia prosesseja ja liikennettä entistä enemmän sähkön käyttöön perustuviksi sekä käyttää tuotettava vety pääasiassa Suomessa, niin lähitulevaisuudessa tulemme näkemään mittavan investointiaallon niin sähkön ja vedyn tuotantoon kuin myös päästöttömään teollisuuteen. Todennäköisin pullonkaula tuleekin olemaan osaajapula, vaikka investoinnit viivästyisivätkin, sanoo Reijo Munther, energia-alan EU-rahoitusasiantuntija Business Finlandista.

Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on kaksi kuukautta aikaa joko hyväksyä tai vastustaa komission säädösehdotuksia. Muutoksia säädöksiin ei voi tehdä.

Suomella kilpailuetu: verkkosähköä mahdollista käyttää vedyn tuotantoon koko maassa

Euroopassa vetyteollisuus on kritisoinut komission lainsäädäntövalmistelun hitautta samalla, kun USA liehittelee eurooppalaisia vihreitä yrityksiä tukipaketillaan. Jähmeän lainvalmistelun ytimessä on ollut erityisesti Saksan ja Ranskan vääntö siitä, lasketaanko ydinvoimalla tuotettuja vähähiilisiä polttoaineita ja energialähteitä tulevan lainsäädännön piiriin.

Komission ehdotuksessa on lueteltuna kolme pääsääntöistä tapaa hankkia vedyn tuotannon kuluttama uusiutuva sähkö. Niistä kolmas mahdollistaa ydinvoiman käytön:

1. Vetylaitos on suoraan kytketty uusiutuvaan energiaresurssiin.
2. Vetylaitos on yhdistetty sähköverkkoon, jossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 % (laskettuna edellisen kalenterivuoden perusteella siltä tarjousalueelta, missä vetylaitos toimii).
3. Vetylaitos on yhdistetty sähköverkkoon tarjousalueella, missä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat alle 18gCO₂eq/MJ (= 65gCO₂eq/kWh). Ehtona kuitenkin on, että tämä kulutus kompensoidaan uusiutuvan energian pitkäaikaisilla PPA-sähkönostosopimuksilla. Lisäksi ehtoihin on liitetty artiklat vedyn tuotannon ja uusiutuvan sähkön tuotannon ajallisesta tasauksesta tietyn siirtymäperiodin aikana ja sen jälkeen sekä tuotantojen maantieteellisestä korrelaatiosta.

Harva tarjousalue Euroopassa alittaa edellä mainittua päästörajoitusta. 

– Suomen sähkön tuotanto jää tulevaisuudessa selvästi alle päästörajoituksen, etenkin kun Olkiluoto 3 -voimala käynnistyy ja tuulivoimaa tulee lisää. On syytä huomata, että tällöin Suomessa on mahdollista käyttää verkkosähköä vedyn tuotantoon kaikkialla. Tämä on oleellinen etu, sillä muualla Euroopassa on vaadittu uusiutuvalle vedyn tuotannolle omia saarekkeita, joiden perustaminen ja eriyttäminen muusta verkosta on hankalaa ja nostaa vedyn tuotantokustannuksia, korostaa Munther.

Siirtymävaiheessa tarvitaan joustavuutta

Markkinatoimijat ovat varoittaneet liian rajoittavasta täydentävyysperiaatteesta, jonka mukaan vedyn tuotantolaitoksen tulisi hankkia sen sähkönkulutusta vastaava määrä uutta uusiutuvan energian kapasiteettia. Periaatteella on haluttu varmistaa, ettei vedyn tuotanto vähennä uusiutuvan energian tarjontaa sähköverkossa, mikä aiheuttaisi hintapaineita sähkölle ja voisi lisätä fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Toisaalta markkinatoimijat ovat painottaneet kuinka siirtymävaiheessa tarvitaan joustavuutta, jotta uusiutuvan vetyalan markkinat saadaan tarvittavalle kasvu-uralle.

Komission ehdotuksessa uusiutuvan energian tuotanto voi aloittaa toimintansa enintään 36 kuukautta ennen vetylaitosta. Täydentävyysperiaatteeseen on lisätty erivapaus vedyn tuotannon edelläkävijöille, jotka aloittavat toimintansa ennen 1.1.2028. Heille täydentävyysperiaate tulee voimaan vuonna 2038.

Suuri mahdollisuus Suomen vientiteollisuudelle

EU:n regulaatioympäristön selkeytyminen antaa Suomen vetyteollisuudelle ja alan yrityksille odotetun signaalin edetä laajamittaisten vetyhankkeiden ja investointien jalkauttamisessa. Ehdotettu erivapaus täydentävyysperiaatteen toimeenpanosta kannustaa yrityksiä tekemään nopeita investointeja vedyn tuotantoon.

Keväällä 2021 Suomeen perustettiin kansallinen vetyklusteri, johon kuuluu yli 60 vetyalan yritystä ja teollisuuden toimialajärjestöä. Vetyklusterin vision mukaan Suomella on edellytykset ottaa kansainvälinen kärkiasema vetytalouden veturina. Tutkimusta, tuotekehitystä ja investointeja tukemalla Suomi voi vauhdittaa vetyekosysteemin menestystä. 

Suomen vahvuudet puhtaassa vetytaloudessa ovat selkeät: vähähiilinen sähkön tuotanto, suuri puhtaan sähkön tuotantopotentiaali, edullinen sähkö Euroopan tasolla, vakaa sähköverkko sekä vahva teollinen ja energia-alan osaaminen.

Vetyhankkeet mahdollistavat pääsyn EU-rahoitukseen, kun jäsenmaiden ja EU:n strategiset prioriteetit kohtaavat.

Erinomaiset vetyhankkeet mahdollistavat pääsyn EU-rahoitukseen, kun jäsenmaiden ja EU:n strategiset prioriteetit kohtaavat. Etelä-Suomen ja Viron välille keskittyvän BalticSeaH2-projektin tavoitteena on luoda Euroopan ensimmäinen suurimittainen vetylaakso yhdessä 44 kumppanin kanssa yhdeksästä Itämeren maasta. Projektin kokonaisarvo on 33 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen arvioitu osuus on 25 miljoonaa euroa.

Eurooppalainen Clean Hydrogen Partnership -ohjelma jakaa myös EU-rahoitusta REPowerEU-energiasuunnitelman puitteissa. Se on avannut 195 miljoonan euron lisähaun vetylaaksoille. Hakuaika päättyy 18.4.2023.  

Lisäksi Business Finland myönsi vuoden 2022 lopulla tukea kahdelle puhtaan vedyn IPCEI-hankkeelle yhteensä 61,3 miljoonaa euroa. 

Kirjoittaja: Touko Närhi, junior policy officer, Business Finland Bryssel

Lue lisää

Euroopan komission tiedote kahdesta delegoidusta säädöksestä osana uusiutuvan energian RED II -direktiiviä (julkaistu 13.2.23) Commission sets out rules for renewable hydrogen

Ensimmäinen säädös luo määritelmät, joiden perusteella energianlähteet voidaan luokitella muuta kuin biologista alkuperää oleviksi uusiutuviksi RFNBO-polttoaineiksi. 

Toinen säädös ehdottaa menetelmää RFNBO-polttoaineiden elinkaaren kasvihuonepäästöjen laskennalle. 

Suomen vetyklusteri H2 Cluster Finland