Hyviä uutisia Horisontista

Tuoreimman tilastopäivityksen perusteella Suomen osallistuminen EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on erinomaisella tasolla. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana ohjelmasta on saatu tutkimus- ja innovointiprojektien suomalaisosallistujille yhteensä 876,5 miljoonaa euroa, mikä on peräti 2,9 % koko Horisontti Euroopasta myönnetystä 30,5 miljardin euron rahoituksesta. Näin ollen Suomen saama suhteellinen osuus ohjelmasta myönnetystä rahoituksesta on suurempi kuin kertaakaan aiemmin, ja osuus on selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin, joka on 1,78 %.

Huomattavaa on huima kehitys onnistumisprosenteissa: suomalaisten hakemusten osalta se on 20,8 % eli reippaasti yli EU-keskiarvon, joka on 16,6 %. Myös muiden lukujen valossa tilanne näyttää hyvältä. Suomesta projekteissa on mukana kaikkiaan 463 yksittäistä organisaatiota 1061 eri TKI-projektissa. Suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla sen sijaan on vain 150 projektia. Tässä on jatkossa varaa parantaa, ja miksi? Koordinaattorin rooli tuo vastuuta, mutta myös merkittäviä hyötyjä: päättäjän paikalta voi edistää omaa tutkimusagendaa, valita sopivat yhteistyökumppanit ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttä.

Euromäärää suuremmat hyödyt

Yritysten aktiivisuus on selvästi kasvanut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna, mutta uusia tulokkaita yrityskentältä halutaan mukaan lisää. Varsinkin kun eurooppalainen ja kansainvälinen TKI-yhteistyö tarjoaa eurojen lisäksi muitakin hyötyjä. TKI-panostukset ovat kannattava investointi, jolla on vahvaa vaikuttavuutta pidemmälle tulevaisuuteen; ne tuottavat euromääräänsä suurempia hyötyjä projektikumppaneille, tutkimustahoille, yrityksille ja muille TKI-toimijoille.
Verkostojen rakentaminen, yhteistyö eurooppalaisten huippuosaajien kanssa, kansainvälisiin markkinoihin tutustuminen ja arvoketjuihin integroituminen jo TKI-vaiheessa nousee osallistujilta kysyttäessä vähintään yhtä merkittäväksi tekijäksi rahoituksen rinnalla.

Yhteistyöprojekteille isoin potti

Horisontti tarjoaa erinomaisen alustan kansainväliselle yhteistyölle sekä eurooppalaisten että EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa. Myös tilastot tukevat tätä: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 65 % eli 570 miljoonaa euroa on myönnetty isoille kansainvälisesti toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille.
Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat silti edelleen hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja. Niissä menestyminen on erinomaisillakin hakemuksilla huomattavasti vaikeampaa.

Suomen vahvuudet tutuissa teemoissa

Nyt käsitellyn, 14.2.2024 päivätyn datan perusteella tiedetään, että suomalaisosallistujat ovat kotiuttaneet eniten rahaa tutuissa teemoissa. Digitaalisuutta ja teollisuuden uusiutumista edistävä klusteri 4, puhdasta siirtymää edistävä klusteri 5 sekä biotaloutta edistävä klusteri 6 nousevat listan kärkeen. Instrumenttitasolla suhteellisesti suurin saanto tulee läpimurtoteknologioiden systemaattista kehitystä ja kaupallistamista tukevasta EIC:stä, jossa suomalaiset start-up- ja pk-yritykset ovat menestyneet erinomaisesti.

Horisontin varsin laajat klusterit tekevät temaattisen menestymisen analysoinnin hieman haastavaksi, mutta selkeä tilannekuva Suomen osallistumisesta ja menestyksestä EU:n ohjelmissa on nyt erityisen kiinnostava aihe rahoituskehyskauden 2028-2034 valmistelun jo käynnistyttyä. Työstämme tätä tarkoitusta varten tarkempaa analyysia Horisontti Euroopan tilastoista, jossa tulee olemaan mukana myös näkymä Suomen saantoon ohjelman eri osissa ja teemoissa. 

Katso Horisontti Euroopan tilastokoosteet

Lisätietoja

Elina Holmberg 
Senior Director
Business Finland 
elina.holmberg (at) businessfinland.fi 
050 5577 606