Suomella paljon petrattavaa eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön hyödyntämisessä
Horisontti 2020 -ohjelma on EU:n miljardien investointi tutkimukseen ja innovointiin (T&I) Euroopassa. Ohjelmakauden pian päättyessä Business Finlandissa toimiva EU:n puiteohjelmien yhteystoimisto teki tilastokatsauksen suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osallistumisesta ohjelmaan. Tulos on osin karu, mutta valonpilkahduksiakin löytyy.
Ohjelmasta on myönnetty vuodesta 2014 lähtien 58,4 mrd. euroa. Tästä Suomeen on onnistuttu saamaan kaikkiaan 1,32 mrd. euroa. "Tätä voidaan kokonaisuutena pitää onnistumisena. Suomeen on saatu kotiutettua EU:sta mittava summa uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä yritysten liiketoimintapotentiaalin kasvattamiseen. Olemme tavoittaneet Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman tavoitteen", sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista.
Tällä kokonaissaannolla Suomi on kuitenkin vasta sijalla 13 kaikkien maiden vertailussa. Esimerkiksi Kreikka on pärjännyt rahoituskisassa Suomea paremmin.
"Nyt on hyvä päättää missä porukassa haluamme jatkossa olla ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti. Samalla pitää tietysti miettiä millä toimenpiteillä ne voidaan saavuttaa", sanoo Holmberg.
Hakemusten läpimenossa ja suurten yritysten aktiivisuudessa petrattavaa
Ohjelman toiminta perustuu kaikille avoimiin rahoitushakuihin. Kilpailu EU-tasolla on erittäin kovaa, ja vain vajaat 16 % kaikista hakemuksista hyväksytään. Suomalaiset tutkijat, yritykset, julkiset organisaatiot ja muut toimijat lähettävät aktiivisti hakemuksia, mutta menestyvät hieman EU:n keskiarvoa heikommin – suomalaisten keskimääräinen onnistumisprosentti on 14,6.
Nämä kuusi maata valittu tilastokatsauksessa vertailumaiksi, koska monista muista Euroopan maista olemme lähimpänä kokomme, T&I-intensiteetin ja kansallisen T&I-toiminnan kannalta katsottuna.
"Suurten yritystemme osalta on valitettavasti todettava, että suhteessa länsi-eurooppalaisiin kilpailijoihinsa ne ovat passiivisia ja varsin vähän mukana EU:n mahdollistamissa ja rahoittamissa kansainvälisissä verkostoissa. Tilastot puhuvat karua kieltään: suomalaiset suuryritykset saavat vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä esimerkiksi suuryritykset Ruotsista tai Itävallasta saavat", Holmberg toteaa.
Positiivista: Pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla mitattuna
Ohjelmasta on myönnetty Suomeen rahoitusta kaikkiaan 764 organisaatiolle, joista 423 on ollut pk-yrityksiä.
EU:lla on ollut käynnissä tutkimuksen puiteohjelmia jo vuodesta 1984, mutta vasta tämä sarjassaan kahdeksas ohjelma on sisältänyt myös innovaatioiden rahoittamista ja siten avannut parempia mahdollisuuksia yrityksille.
Verrattuna Horisontti 2020 -ohjelman edeltäjään EU:n 7. puiteohjelmaan erityisesti pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla: saadun rahoituksen määrä on kolminkertaistunut, osallistuvien yritysten lukumäärä kasvanut puolella ja suhteellinen osuus koko Suomen rahoitussaannosta on lähes tuplaantunut.
"Huomattavaa on, että noin puolet suomalaisille pk-yrityksille tulleesta EU-rahoituksesta on peräisin kansainvälisenä yhteistyönä toteutetuista konsortioprojekteista eikä vain yksittäiselle yritykselle räätälöidyistä instrumenteista. Yksittäisten yritysten hankkeiden määrä ei voi kovin paljon kasvattaa, joten jos Suomeen tulevan rahoituksen määrää halutaan lisätä, on katse suunnattava yhteishankkeisiin", Holmberg toteaa.
Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot porskuttavat kärjessä
Eniten Horisontti 2020 -rahoitusta saaneiden suomalaisorganisaatioiden TOP 10 -listalla on seitsemän yliopistoa (Helsingin yliopisto, Aalto, Tampere, Oulu, Itä-Suomi, Jyväskylä ja Turku). Kaikkiaan yliopistot ovat aktiivisin ja suurin osallistujajoukko niin lähetettyjen hakemusten, hyväksyttyjen projektien, osallistumisten tai kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna: yliopistojen yhteenlaskettu osuus on 40 % (517 milj. e) koko Suomen saamasta Horisontti 2020 -rahoituksesta.
Yksittäisistä organisaatioista VTT on Suomen ehdoton ykkönen. Se on jo tähän mennessä saanut kaikkiaan 18 % Suomen kokonaissaannosta eli 238 milj. euroa. Lisäksi se on kunnostautunut erityisesti kansainvälisen yhteistyön osaajana, sillä kaikki VTT:n saama rahoitus on tullut yhteistyöprojekteille.
VTT:n EU-asioiden johtaja Leena Sarvaranta analysoi onnistumisen eväitä ja haastaa suomalaisia vahvempaan yhteistyöhön: "Kyse on johtamisesta: Mitä strategiaa organisaation johto edistää ja sisältyvätkö EU:ssa tehtävä yhteistyö ja kansainväliset verkostot tähän strategiaan; Miten organisaatiota johdetaan eli vaaditaanko strategian mukaista priorisointia. Lisäksi vielä tärkeä kysymys: Teemmekö me Suomessa riittävästi yhteistyötä ja osaammeko täällä muodostaa vahvoja verkostoja, joista on paljon hyötyä myös EU-hankemaailman ulkopuolella?"
Lisätehoa tiedotukseen tulossa: Uusi EU:n ja kansainvälisen rahoituksen neuvontapalvelu aloittaa Business Finlandissa
Horisontti 2020 -ohjelmakausi päättyy vuoden vaihteessa, ja sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, ensi vuoden alkupuolella.
Siitä ja muista EU-palveluista suomalaisille tiedotetaan entistä tehokkaammin, kun Business Finlandissa avataan ensi vuonna yhtenäinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Sen tehtävä on välittää tietoa EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista nykyistä laajemmin ja tehokkaammin.
Lisätietoja
Tutustu 17.12.2020 julkistettuun tilastoraporttiin tästä (pdf)
Elina Holmberg
Senior Director, Eurooppalainen innovaatioyhteistyö
Business Finland
+358 50 567 7606
elina.holmberg (at) businessfinland.fi
Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen. Organisaatiossa työskentelee 750 asiantuntijaa 44 toimipisteessä maailmalla ja 16 toimipaikassa Suomessa. Business Finland on osa Team Finland -verkostoa.
