Siirry sisältöön
Tiedote 30.03.2023

Uudet veturiyritykset valittu: Bittium, Danfoss, Konecranes, Orion sekä Ponsse ja Epec

Business Finland on tehnyt positiiviset rahoituspäätökset yhdelle uudelle veturiyritykselle, Konecranesille, sekä viidelle haastajaluokan veturiyritykselle, jotka ovat Bittium, Danfoss, Orion sekä Ponsse ja Epec yhdessä.

Business Finland voi rahoittaa veturiyritystä 20 miljoonalla eurolla, ja haastajaluokan vetureita 10 miljoonalla. Lisäksi Business Finland varautuu rahoittamaan veturiyrityksen ekosysteemiä yhteensä 50 miljoonalla eurolla ja haastajaluokan veturien ekosysteemiä 20 miljoonalla.

Rahoituspäätökset ovat jatkoa joulukuussa 2022 tehdyille päätöksille. Joulukuussa rahoitetut sekä nyt rahoitettavat yritykset sitoutuvat yhteensä 375 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisäyksiin veturiprojektiensa aikana.

– Veturiyritysten kolmannen haastekilpailun kaikki voittajat ovat alansa eturivin yrityksiä, joiden TKI-investointeja vauhditamme Suomen kilpailuedun kehittämiseksi. Yrityksillä on kyky aktivoida liiketoimintaekosysteemiä kansainvälisillä markkinoilla ja näin saamme aktivoitua myös yksityistä rahoitusta TKI-investointeihin. Ilahduttavaa on, että tällä kertaa mukana on niin monta haastajayritystä, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.

Business Finland käynnistää seuraavan veturiyritysten haastekilpailun kuluvan kevään aikana.

Seamless and Secure Connectivity -hankkeessa kehitetään tulevaisuuden saumatonta, päästä-päähän ulottuvaa tietoturvallista liitettävyyttä ja viestintää

Seamless and Secure Connectivity -hankkeen (saumaton ja tietoturvallinen liitettävyys) tavoitteena on mahdollistaa erilaisilla toiminta-alueilla päästä-päähän ulottuvien yhteyksien luotettavat, tietoturvalliset ja häiriösietoiset liitettävyysarkkitehtuurit ja tuotteet, mukaan lukien tuotteiden ja ratkaisujen elinkaaripalvelut. Business Finland on myöntänyt hankkeelle veturiyritysten haastajakilpailussa 10 miljoonan euron kehitysrahoituksen sekä 20 miljoonan euron rahoituksen hanketta ympäröiville ekosysteemiyrityksille ja tutkimuskumppaneille. Bittiumin johtama nelivuotinen hanke kestää vuoteen 2026 saakka. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää erilaisten julkisten ja yksityisten verkkojen tietoturvallista yhteistoimintaa mukaan lukien sovellukset ja pääte- ja muut laitteet yhdistettynä eri teknologioiden yhteistoiminnalliseksi sulautetuksi ratkaisuksi.

Seamless and Secure Connectivity -hanke tulee keskittymään kuuteen teemaan, joiden tavoitteet ovat seuraavat:

  1. Tietoturvalliset salausteknologiat ja niiden soveltaminen: Tavoitteena on määritellä ja luoda tiekartta tulevaisuuden tietoturvallisten salausteknologioiden hyödyntämiseksi.
  2. Korkean tietoturvan saumaton liitettävyys tulevaisuuden verkoissa: Tavoitteena on määritellä ja ratkaista korkean tietoturvan sovellusten erityiskysymykset sekä niihin liittyvien teknologioiden soveltaminen ja ratkaisut.
  3. Tietoturvalliset päästä-päähän vertikaalit: Tavoitteena on kehittää päästä-päähän ulottuvaa tietoturvaa sisältäen eri vertikaalien tietoturvan kehittämisen.
  4. Skaalattu sensorifuusion soveltaminen: Tavoitteena on määritellä ja luoda kehityspolku useiden sensoreiden tiedon ja siten sensorifuusion hyödyntämiselle esimerkiksi lääketieteellisten mittaustietojen pohjalta.
  5. Merkittävä toimintamallien kehittäminen (esim. lääkinnällisten ohjelmistojen ketterän kehittämisen menetelmä RegOps): Tavoitteena on kehittää eri toimintamalleja siten, että niissä huomioidaan laajat säädösten ja direktiivien mukaiset vaatimukset, ja säädösten ja direktiivien nopea adaptoiminen tai soveltaminen laitteita tai palveluja tukeviin ohjelmistoihin.
  6. Siirtymät laitteista päästä-päähän ratkaisuihin ja palveluihin: Tavoitteena on kehittää teknologioita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat tiedon siirtymisen laitteista ratkaisuihin ja palveluihin (päästä-päähän yhteydet), esimerkkialueena lääketieteen etädiagnostiikka.

Seamless and Secure Connectivity -hankkeen ekosysteemi tulee kehittämään nykyisiin, edistyneisiin viidennen sukupolven (ns. 5G Advanced) sekä tuleviin 6G-ympäristöihin soveltuvia digitaalisia rakenteita, infrastruktuuria, järjestelmiä ja prosessien saumattomuutta sekä kybersietoisuutta. Suomalaisilla yrityksillä on pitkä historia ja vahva tekninen osaamistausta, ja siten erinomaiset edellytykset kehittää päästä-päähän muodostettavia laitteiden, analysoinnin- ja etädiagnostiikan ratkaisu- ja elinkaaripalvelukokonaisuuksia. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on huomioitava kokonaiskehittämisen näkökulma laitteista palveluihin asti koko ketjussa.

Ekosysteemin kehityskohteena olevien teknologioiden ja sovellusten, kuten langattoman liitettävyyden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan keskimäärin lähes 13 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2027 saakka (Markets and Markets, Wireless Connectivity Market, 08/2022). Toisaalta mobiilin tietoturvan markkinan ennustetaan kasvavan yli 20 prosentin vauhdilla vuoteen 2030 mennessä (Allied Market Research, Mobile Security market 04/2022). Lääketieteen laitteiden ohjelmistojen kasvu on arvioitu olevan keskimäärin 22 prosenttia markkinan kasvaessa aina 22 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2027 mennessä (Deloitte, Future of diagnostics 10/2022).

– Saumaton ja tietoturvallinen viestintä edellyttää tulevaisuudessa erilaisten verkkojen yhteistoimintaa julkisten, yksityisten ja niihin liittyvien sovellusten kentässä. Verkossa olevien erilaisten päätelaitteiden, kuten sensoreiden, viestimien ja IoT-laitteiden, määrä kasvaa erittäin nopeasti ja niiden päästä päähän kehitettävän tietoturvan merkitys kasvaa olennaisesti. Saumattomuus mahdollistuu esimerkiksi hyödyntämällä vaihtoehtoisia liityntä- ja liikkuvuusratkaisuja yhtäaikaisesti, jotta tietoturvallinen yhteys säilyy katkeamatta koko kommunikaation aikana. Toisaalta lääketieteen etädiagnostiikan kehittäminen laitteista palveluihin edistää sekä terveystoimialan kustannustehokkuutta, ihmisen terveyden tai niihin liittyvien ongelmien nopeampaa diagnosointia sekä parantaa yleistyessään ympäristön ekotehokkuutta merkittävästi, kertoo Bittium laatu-, ympäristö- ja teknologiajohtamisesta vastaava johtaja Jari Partanen.

– Olemme erittäin innoissamme Seamless and Secure Connectivity -hankkeesta. Business Finlandin myöntämän rahoituksen ansiosta pystymme nyt yhteistyössä suomalaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisön kanssa käynnistämään hankkeen, joka luo koko sen ympäröivälle ekosysteemille erinomaiset edellytykset kehittää tietoturvallisia päästä-päähän yhteydet mahdollistavia teknologioita ja ratkaisuja. Hankkeella tuetaan esimerkiksi etädiagnostiikan kehittymisen mahdollistaman ekotehokkuuden kautta myös kestävää kehitystä ja samalla vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina, sanoo Bittiumin toimitusjohtaja Hannu Huttunen.

Bittiumin veturitiedote

Danfossille 10 miljoonan euron rahoitus teollisuuden ja liikenteen fossiilivapaisiin ratkaisuihin

Danfossin 'Fossil Free Future' (Fossiilivapaa tulevaisuus) -ohjelmalle on myönnetty 10 miljoonan euron rahoitus veturiyritysten haastekilpailussa. Danfoss käynnistää laaja-alaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön nykyisten ja uusien kumppaneiden kanssa.

Ohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

  1. Huipputehokkaan älykkään tehoelektroniikan käyttö sähköistämisen tarpeisiin
  2. Liikkuvien työkoneiden sähköistäminen, älykkäät energiavarastointiratkaisut ja latausinfrastruktuuri
  3. Vihreän vedyn tuotannon tehokkuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen

Danfoss rakentaa innovatiivisia fossiilivapaita ratkaisuja, joiden ansiosta teollisuudessa ja liikenteessä tarvittavan energian tuotannosta ja kulutuksesta tehdään älykästä, vastuullista ja tehokasta. Tavoitteena on luoda tehoelektroniikan ekosysteemi, joka edistää kestävään kehitykseen perustuvaa, kustannustehokasta energiankäyttöä ja jolla voidaan parantaa kaikkien yhteistyökumppaneiden kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Danfossin tavoitteena on rakentaa tehoelektroniikan ekosysteemiä Danfoss Power Electronics and Drives- ja Danfoss Editron -liiketoimintayksiköidensä kautta.

Teollisuuden ja liikenteen energiatekniikassa tehoelektroniikkaa vaativien ratkaisujen lukumäärä ja kokonaisvolyymi ovat voimakkaassa kasvussa. Ohjelman tavoitteena on edistää tätä kasvua kehittämällä ratkaisuja, jotka mahdollistavat liiketoiminnallisesti kannattavan vihreän siirtymän. Esimerkiksi ohjelman tavoitteena on pyrkiä puhtaan vedyn tuotannossa alle kahden euron kustannukseen kilolta.

Tämä ja muut osa-alueet edellyttävät uudentyyppisten korkean tehotiheyden ja digitalisaation ratkaisujen kehittämistä. Tavoitteena on parantaa ratkaisujen energiatehokkuutta yli 40 %. Liikenteen ratkaisujen osalta ohjelmassa tavoitellaan yli 25 %:n kokonaisparannusta polttoaineen kulutuksessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi Danfossin ekosysteemissä tutkitaan laajasti uusia teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja digitalisaatiota, esimerkiksi piikarbidimateriaalin hyödyntämistä erittäin korkean tehotiheyden ratkaisuissa ja harvinaisten materiaalien, kuten maametallien, korvaamista.

– Ekosysteemimme tukee vahvasti Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat tärkeä osa ehdotettuja ratkaisuja. Olemme tunnistaneet kolme erityistä painopistealuetta, jotka kaikki ovat tärkeitä energia-alan murrokselle. Kaikilla näillä alueilla Danfossilla on vahvaa asiantuntemusta ja ainutlaatuinen asema arvoketjussa, mikä antaa yhtiölle merkittävän edun olla johtamassa ekosysteemin luomista tälle toimialalle, sanoo Danfoss Power Electronics and Drives -liiketoiminta-alueen johtaja Mika Kulju.

– Liikenteen sähköistäminen on yksi vahvimmista kestävän kehityksen mahdollistajista. Meidän erityisosaamistamme on liikkuvien koneiden hyötysuhteen parantaminen. Näemme teknologiassa vielä paljon kehittämismahdollisuuksia, mutta myös kiertotalouden ratkaisut, kuten uudet materiaalit ja niiden kierrätys, tulevat olemaan tärkeässä roolissa toimialan kasvaessa, sanoo Danfoss Editron -liiketoiminta-alueen johtaja Kimmo Rauma.

Danfossin veturitiedote

Zero4 digitalisoi materiaalivirran hallintaa

Viime vuosien aikana valmistavan teollisuuden tuottavuuden kasvu Suomessa on perustunut pitkälti tehokkaampaan laitekantaan, siihen liittyvään automaatioon sekä toiminnanohjausjärjestelmiin investoimiseen. Näiden investointien tarjoama kasvupotentiaali on nyt hyödynnetty, minkä vuoksi tarvitaan uusia innovaatioita.

Konecranesin Zero4-projektin visiona on digitalisoitu materiaalivirran hallinta, jossa automaatio, ekotehokkuus sekä työntekijät ovat tuottavuuskehityksen keskeiset tekijät. Tavoitteena on luoda materiaalivirtojen yhteinen alusta yhdessä ekosysteemikumppaneiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa.

Zero4-projekti keskittyy neljään osa-alueeseen, joiden avulla kasvatetaan teollisuuden tuottavuutta, suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista:

  1. Informaatiovirtojen esteiden poistaminen työntekijöiden, laitteiden ja ohjelmistojen väliltä
  2. Kasvihuonepäästöjen alentaminen uusiutuvaan energiaan ja ympäristöystävällisiin materiaaleihin siirtymällä
  3. Materiaalivirtoihin vaadittavan energian käytön vähentäminen ja hukkaenergian hyödyntäminen tuotannossa
  4. Henkilö- ja omaisuusvahinkojen vähentäminen.

– Yhdessä rakennettava materiaalivirtojen alusta yhdistää laitekannan tuottamaan digitaalista tietoa materiaalin liikkeistä. Tämä tulee avaamaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten laite-, ohjelmisto- ja palveluratkaisuiden kehittämiseen. Konecranesin ydinosaamista ekosysteemissä ovat teollisuuden ja satamien materiaalivirtaratkaisut sekä uuden teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen, kertoo Konecranesin tutkimus- ja kehitysjohtaja Matti Kemppainen.

Business Finland on myöntänyt veturiyritysten haastekilpailussa Konecranesin Zero4-projektille 20 miljoonan euron kehitysrahoituksen sekä 50 miljoonaa euroa luotavalle ekosysteemille. Projektin avulla kasvatetaan merkittävästi tutkimus- ja innovaatioaktiviteetteja Suomessa ja luodaan satoja uusia työpaikkoja tulevien vuosien aikana. Kehitettävien ratkaisuiden avulla tuetaan arvoketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, kasvatetaan Konecranesin Suomen vientiä ja tavoitellaan merkittävää ekosysteemikumppaneiden viennin kasvua seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnitellut tutkimus- ja kehitysinvestoinnit mahdollistavat valittujen tuotantolaitosten kehittämisen kansainvälisiksi lippulaivatehtaiksi.

– Zero4-mission ja -vision tavoitteleminen on ajankohtaista juuri nyt, sillä tarvittavat teknologiat ovat kypsyneet riittävästi ja Suomi on materiaalivirtojen tutkimuksen, tuotteiden ja palvelujen kärkimaa. Business Finlandin myöntämä rahoitus mahdollistaa Suomen nousemisen teknologiajohtajaksi materiaalivirtojen hallinnan alueella sekä viennin merkittävän kasvun luotavien ratkaisuiden osalta, kertoo Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski.

Konecranesin veturitiedote

Virtuaalinen lääketutkimusekosysteemi Suomeen – kiihdytyskaista datasta uusin lääkehoitoihin

Terveydenhoitoala on maailmanlaajuisesti suurien haasteiden edessä väestön ikääntyessä ja kustannuspaineiden kasvaessa. Tarve uusille, tehokkaille, turvallisille ja personoiduille hoidoille on valtava, mutta varsinkin uusien lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehitys on kallista ja kehitykseen liittyvät valtavat riskit. Tässä kontekstissa data, koneoppiminen ja tekoäly luovat huimia mahdollisuuksia tulevaisuuden lääketutkimukselle ja -kehitykselle.

Business Finlandin avustuksella Orion Pharma rakentaa uudentyyppisen, dynaamisen lääketutkimusekosysteemin Suomeen. Yritys investoi vahvasti digitaalisen transformaatioon, datan ja sen analytiikan hyödyntämiseen, luoden Suomeen virtuaalisen lääketutkimus ja -kehitysmallin, jossa innovatiiviset startup-yritykset, pienet ja suuret yritykset sekä akateemiset instituutiot yhdessä kehittävät kokonaan uudenlaisia tuotteita ja palveluja maailman terveydenhoitomarkkinoille. Ekosysteemi-lähestymistapa pyrkii tuomaan aikaisemmin erillään työskennelleet biologian ja tietokonealan osaajat samaan pöytään, rakentamaan tarvittavan infrastruktuurin, jossa eri alojen osaajat, erityyppinen data, tieto ja tietotaito saadaan keskustelemaan keskenään. Veturiyrityksenä Orion toimii myös luonnollisena linkkinä suomalaisen lääketutkimusekosysteemin ja Orionin maailmanlaajuisen tutkimus ja teollisuusverkoston välillä. Projektin visiona on uudistaa suomalainen lääketutkimus- ja kehitysmalli vuoteen 2027 mennessä.

Projektiin sisältyy useita alaprojekteja kolmen pääteeman alla:

  1. Valittujen sairauksien parempi ymmärtäminen, tehokkaampi uusien lääkekohdeproteiinien identifiointi, validointi ja hoidosta parhaiten hyötyvien potilaiden valinta multi-omics-dataa käyttäen.
  2. Entistä virtuaalisempi laboratorio, jossa opitaan aktiivisesti käyttäen dataa ja datan analysointia hyödyntävää alustaa ja kokeellisesti ja/tai tietokonemallinnuksella ja simulaatiolla saatua tauti- ja molekyylidataa.
  3. Yhdenmukaisen alustan luominen tutkimustiedon jakamiseen, kouluttamiseen ja tekoäly ja koneoppimismallien integroimiseen tuomalla tutkimusdatan tuottajat ja tiedonkäyttäjät yhteen.

Ekosysteemissä kehitetyt uudenlaiset ennustavat mallit ja simulaatiot vähentävät tutkimuslaboratorioissa tehtävien kokeellisten tutkimusten ja testien määrää puoleen, lyhentäen uusien tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden kehitysaikaa sekä lisäten koko tutkimus- ja tuotekehitysprosessin taloudellista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Arvioidaan, että tehokas ja optimaalinen datan ja mallien käyttö voisi lyhentää alkuvaiheen lääketutkimusta jopa kolme vuotta verrattuna nykyiseen. Veturihanke lisää Orionin TKI-toimintoja huomattavasti. Orion aikoo kokeilla uutta mallia useissa uusissa lääketutkimusprojekteissa, tavoitteena tuottaa laadukkaita lääkekehitysprojekteja, lisäten yrityksen mahdollisuuksia saada uusia miljardiluokan vientituotteita kansainvälisille markkinoille. Kaikille osallistuville partnereille ekosysteemihanke luo kehitettävän osaamisen ja teknologian kautta mahdollisuuksia kehittää omia palvelujaan ja tuotteitaan ja edistää Suomen talouskasvua.

Orionin veturitiedote

Ponsse ja Epec: kohti liikkuvien työkoneiden kestävää kehitystä

Metsäkonevalmistaja Ponssen ja teknologiayhtiö Epecin mukaan liikkuvien työkoneiden päästöjä ja kuormitusta ympäristölle voidaan vähentää merkittävästi uusien teknologiaratkaisujen avulla. Liikkuvien työkoneiden alalla on useita kehityskohteita kohti kestävää kehitystä.

Ponssen FORWARD'27-ohjelman tavoitteena on kehittää ratkaisuja liikkuvien työkoneiden merkittäviin päästövähennyksiin, pienentää niiden energiankulutusta ja parantaa tuottavuutta. Tärkeässä osassa ohjelmaa ovat myös esimerkiksi kuljettajan työolojen helpottaminen avustavien toimintojen ja automaation avulla.

Ponsse ja Epec lähtevät yhdessä toteuttamaan FORWARD'27-ohjelmaa.

– Ponssen tavoite on olla tavaralajimenetelmän metsäkoneiden teknologiajohtaja ja se pyrkii kohti hiilineutraaleja, vastuullisia ja jatkuvasti kilpailukykyisempiä ratkaisuja. Business Finlandin veturirahoituksen avulla voimme entisestään vauhdittaa vastuullisten ja digitalisoituvien ratkaisujen kehittämistä liikkuvien työkoneiden osalta, kokoaa Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.

FORWARD'27-ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavin askelmerkein:

  1. Ponsse keskittyy kehittämään seuraavan sukupolven kestävän kehityksen mukaisia tavaralajimenetelmän metsäkoneita sekä niihin liittyviä älykkäitä ja datapohjaisia digitaalisia ratkaisuja.
  2. Epec kehittää raskaiden työkoneiden ohjausjärjestelmiä, sähköistymisen ja autonomisen toiminnan ratkaisuja, päästöttömiä voimansiirtoratkaisuja sekä datan keräämisen, optimoinnin ja siirron ratkaisuja.
  3. FORWARD'27-ohjelman ympärille syntyvä yritysten ekosysteemi keskittyy liikkuvien työkoneiden ja hyötyajoneuvojen kestäviin energiaratkaisuihin ja sähköistymiseen, mukaan lukien vetypohjaisten ja muiden vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittäminen. Lisäksi ne keskittyvät kestävää kehitystä tukevien digitaalisten ja datapohjaisten palveluiden kehittämiseen sekä autonomisten ratkaisujen ja niiden vaatimien komponenttien valmistamiseen.

Ponsse ja Epec investoivat lähivuosina yli 25 miljoonaa euroa liikkuvien työkoneiden kestävään kehitykseen ja ne rakentavat kehitystyön ympärille laajan ekosysteemin.

– Epec innovoi ja kehittää teknologisia ratkaisuja tulevaisuuden työkoneisiin nollapäästöisyyden mahdollistamiseksi. Ponssen ja Epecin yhteinen osaaminen kehittyy jatkuvasti ja FORWARD’27-ohjelma vie kyvykkyyksiämme taas eteenpäin. Tärkeässä roolissa on myös ekosysteemiin muodostuva yritysten ja yhteistyökumppanien joukko, sanoo Epecin toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kaila.

Ponssen ja Epecin veturitiedote

Tutustu veturiyritysten ja -ekosysteemien rahoitukseen

Lisätietoja

Karin Wikman
Johtava asiantuntija
Business Finland
karin.wikman (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 723