Suomen viennin ongelmat alkoivat paljastua finanssikriisin jälkeen. Kustannuskilpailukykyä on parannettu, mutta ongelmien ratkaiseminen vaatii viennin laadullista ja rakenteellista kehittämistä.
Suomalaisen työtunnin tuloksille on saatava maailmanmarkkinoilta nykyistä selvästi parempi hinta.
Kansantalouden kokonaistuotantoon suhteutettuna Suomen vienti on kehittyneiden maiden vertailussa matala. OECD:n tilastoissa Suomi on viennistä syntyvän arvonlisän tuottajana hitaimpien kasvajien joukossa. Arvonlisän kasvu kymmenessä vuodessa on ollut Tanskassa kaksinkertainen ja Ruotsissa kolminkertainen Suomeen verrattuna.
Suomalaiset menestystarinat syntyvät oivaltavien tuote- ja palveluideoiden ja kasvumarkkinoiden kohdatessa.
Suomen viennistä kaksi kolmasosaa suuntautuu Eurooppaan, missä markkinakehitys on jäänyt muusta maailmasta jälkeen. Eurooppalainen kotimarkkina on tärkeä, mutta yrityksemme tarvitsevat nyt vahvaa tukea ja rohkaisua markkina-avauksiin nopeasti kasvaville markkinoille.
Viennistä saatava arvonlisä kasvaa vain, jos meillä on tarjota innostavia ja merkityksellisiä tuotteita ja palveluja. Nykyvientimme on liikaa alhaisen arvonlisän tuotteiden, kuten paperin, kartongin tai fossiilisten polttonesteiden varassa.
Suomi on jäänyt monessa suhteessa lähes raaka-aineviejäksi.
Vientiä on kehitettävä korkean arvonlisän ja osaamisintensiivisten tuotteiden ja palvelujen suuntaan. Esimerkiksi puhtaaseen siirtymään liittyvä vihreän vedyn tuotanto voidaan Suomessa hyödyntää arvonlisää kasvattavan jatkojalostuksen houkutteluun.
Parhaat innovaatiot vastaavat kysyntään tarkasti ja oikea-aikaisesti. On tärkeää, että innovointi kulkee alusta asti käsi kädessä kansainvälistymisen kanssa, ja yritykset kehittävät valikoimaansa yhdessä asiakkaiden kanssa. Suomessa on katsottu liikaa sisäänpäin.
Rohkea uudistuminen ja kestävän kasvun tavoittelu sisältävät riskejä. Yritykset tarvitsevat tukea kasvun hidasteiden poistamiseen aina tuotekehityksestä kysynnän selvittämiseen ja markkinoille menoon.
Ilman asiantuntijatukea ja rahoitusriskin jakamista yritykset eivät etene riittävän rohkeasti, ja kansainvälisen kasvun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Suurimmat kasvun mahdollisuudet liittyvät yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Monet puhtaan siirtymän innovaatiot ovat järjestelmätason ratkaisuja. Autonominen meriliikenne on esimerkki murroksesta, jossa kasvu toteutuu, kun kaikki toimijat logistiikkayhtiöistä laivanrakentajiin ja teleoperaattoreista lainsäätäjiin tuovat palansa yhteiseen peliin. Luotettu julkinen taho voi saattaa osapuolet yhteen ja luoda alkusysäyksen menestykselle.
Tutkimukset kannustavat kehittämään innovaatiorahoitusta ja vienninedistämisen palveluja yhtenä kokonaisuutena. Huoli viennin arvonlisän kehityksestä oli keskeinen syy Business Finlandin perustamiselle kuusi vuotta sitten. Ulkopuolisten arviointien mukaan Business Finlandin tarjoamien innovaatiorahoituksen ja vienninedistämisen palvelujen yhteiskäyttö lisää yritysten liikevaihtoa ja vientiä. Business Finlandin asiakkaiden vienti on kasvanut eniten juuri korkean arvonlisän kategorioissa: palveluissa, ohjelmistoissa ja huipputeknologiassa.
Viime vuonna voimaan tullut laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta lähes tuplaa panostukset vuosikymmenen loppuun mennessä. Sen tuomat hyödyt riippuvat suuresti innovaatiotoiminnan linkittämisestä viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen.
Viennin ja arvonlisän kasvu tapahtuvat yritysten onnistumisten ja menestystarinoiden kautta.
Julkinen taho voi toimillaan auttaa yrityksiä onnistumaan. Onnistuaksemme tarvitsemme lisää rohkeutta, painopistevalintoja sekä maakunnista maailmalle yltävää yhteistyötä. Innovaatiotoiminnan ja viennin kohtalonyhteyttä on syytä huolella vaalia ja edelleen kehittää.
Tutustu Business Finlandin kansainvälistymispalveluihin
Tutustu Business Finlandin rahoituspalveluihin
Lue lisää innovaatiorahoituksesta: suomalaisyrityksille myönnettiin viime vuonna innovaatiorahoitusta 416 miljoonaa euroa.