KYSYMYS: Haetaanko tässä osuuskuntamallia tai muuta vastaavaa kokonaisuutta, mikä on osoittautunut vaikeaksi julkisille toimijoille?
VASTAUS: Tutkimusinfrastruktuurirahoitusta voivat hakea sekä tutkimusorganisaatiot että yritykset. Tutkimusorganisaatioiden ja muiden julkisten toimijoiden hakiessa tutkimusinfrastruktuurirahoitusta, osan infrastruktuurin toiminnasta on pakko olla yrityksille suuntautunutta taloudellista toimintaan. Tähän osaan toiminnasta liittyy yksityisen omarahoituksen vaatimus, mikä nostaa jonkin verran julkisten toimijoiden kynnystä hakea ja saada tutkimusinfrastruktuurirahoitusta.
Innovaatioklusterirahoituksessa klusteritoimijan tulee harjoittaa toimintaa kaupallisesti ja markkinaehdoin, eikä se voi harjoittaa julkisrahoitteista ei-taloudellista toimintaa. Rahoitusmuoto edellyttää innovaatioklusterin toiminnan organisoimista nk. klusteriorganisaation kautta. Innovaatioklusterirahoitusmuodossa hakijana ja rahoituksen saajana on klusteriorganisaatio. Innovaatioklusterin toiminnan kaupallisen (taloudellisen toiminnan) luonteen vuoksi julkinen toimija ei välttämättä ole luontevin taho toimimaan tässä roolissa. Kaupallisten palveluiden tuottaminen esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen tapauksessa ei ole niiden ydintoimintaa ja toimintamalleja ei todennäköisesti ole suunniteltu kaupallista toimintaa silmällä pitäen. Innovaatioklusterirahoitus edellyttää myös toiminnan omarahoitusosuuden kattamista yksityisellä rahoituksella. Yksityisen rahoituksen kanavointi julkisen organisaation sisällä kaupallisesti toimivaan klusteriorganisaatioon voi muodostua haasteiksi julkisten organisaatioiden tapauksissa.
KYSYMYS: Mitä henkilösivukustannus (HSK) ja yleiskustannuskertoimia (YK) RRF-infrastruktuurihaussa käytetään?
VASTAUS: Tutkimusinfrastruktuuri- ja innovaatioklusterirahoituksen tapauksessa kaikki hakijat käyttävät yritysrahoitukseen sovellettavia kertoimia. Henkilösivukustannuksiksi voidaan rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti hyväksyä enintään 50 % maksetuista projektille hyväksytyistä tehollisen työajan palkoista ja yleiskustannuskerroin on 20%. Co-Innovation-rahoituksen tapauksessa käytetään tutkimusorganisaatioiden ja yritysten normaaleja henkilösivu- ja yleiskustannuskertoimia.
KYSYMYS: Kuinka määritellään tutkimusinfrastruktuurin kokonaiskapasiteetti?
VASTAUS: Koska tutkimusinfrastruktuurit ja niistä tarjottavat palvelut voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia, kokonaiskapasiteetin määrittelemiseen ei voida antaa yksittäistä ja yksikäsitteistä ohjetta. Esimerkiksi virtuaalinen tietovaranto ja fyysinen työstökone voivat vaatia hyvin erilaista tapaa kapasiteetin mittaamiseen. Tämän vuoksi edellytämme, että hakija määrittelee tarkoituksenmukaisen tavan kapasiteetin mittaamiseen ja seuraamiseen ja kuvaa sen osana hakemustaan. Kokonaiskapasiteetti on hakijan määrittelemällä tavalla laskettava realistinen ympäristön täysitehoinen kapasiteetti. Kokonaiskapasiteetti ei ole välttämättä ympäristön teoreettinen 100% käyttöaste. Hakijan on perusteltava, miten ja miksi esitettyyn kokonaiskapasiteettiin on päädytty. Hakemuksessa kokonaiskapasiteetti on jaettava kolmeen eri käyttötapaan ja arvio esitetään kunkin käyttötavan prosenttiosuutena kokonaiskapasiteetista. Käyttötavat ovat yritysten (taloudellinen) tutkimuskäyttö, muu taloudellinen käyttö ja julkinen (ei-taloudellinen) tutkimuskäyttö.
KYSYMYS: "Tutkimusympäristön taloudellisesta käytöstä peritään markkinaehtoinen hinta". Voiko palvelusta perittävä hinta olla osa omarahoitusta?
VASTAUS: Tutkimusympäristön taloudellisesta käytöstä perittävä hinta on yksityistä rahoitusta tutkimusinfrastruktuurille. Sitä ei voi suoraan sellaisenaan käyttää projektin omarahoituksena, koska investoinnit tehdään etupainotteisesti ja tulot palveluiden käytöstä saadaan takapainotteisesti. Business Finland vaatii riittävällä varmuudella varmistunutta omarahoitusta rahoituspäätöstä tehtäessä. Jotta tämä vaatimus toteutuisi, täytyy hakijalla olla siltarahoitusmalli investointien kattamiseen ennen kuin infrastruktuurista syntyy tuottoja. Lisäksi hakijan on varmistettava, että hinnoittelu ottaa huomioon oikeassa suhteessa palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset, infrastruktuurin investointien poistot ja tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoon ja toiminnan pyörittämiseen liittyvät kiinteät kustannukset. Periaatetasolla palvelun tuottoja voidaan käyttää omarahoituksen järjestämiseen, mutta se ei ole aivan yksinkertaista ja hakija ottaa tässä mallissa myös melko suuren taloudellisen riskin.
KYSYMYS: Voiko yritys, joka on sitoutunut investoimaan infran kustannuksiin saada sitä vastaan käyttää infraa eri hinnalla kuin sellainen, joka ei investoi?
VASTAUS: Ei voi. Tutkimusinfrastruktuuri- ja innovaatioklusterirahoitusta säätelevän asetustekstin mukaan yritykselle, joka on rahoittanut vähintään 10% infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista. Asetustekstin soveltamista koskevissa tukinnoissa on kuitenkin todettu, että etuoikeus ei voi olla halvempi hinta. Etuoikeus voisi olla esimerkiksi priorisoitu pääsy käyttämään infrastruktuuria tai ennalta määritelty yrityksen käyttöön allokoitu vähimmäiskapasiteetti. Palvelun hinnan variointi esim. asiakkaan luonteen mukaan on mahdollista, kunhan se toteutetaan järkevässä suhteessa markkinaperiaatteita noudattaen, läpinäkyvästi ja syrjimättömästi. Esimerkiksi yrityksen koon mukaan porrastettu hinnoittelumalli voisi olla joissain tilanteissa täysin perusteltu.
KYSYMYS: Muuhun taloudelliseen käyttöön ja yksityiseen rahoitukseen on vaikeata sitoutua etukäteen. Onko hankkeessa mahdollista määritellä ”epävarma osuus”?
VASTAUS: Hakijan täytyy esittää arvio infrastruktuurin tulevasta käytön jakaumasta julkisen tutkimuskäytön, yritysten (taloudellisen) tutkimuskäytön ja muun taloudellisen käytön välillä. Tämän jakauman perusteella määritellään toteutuuko hankkeessa taloudellisen toiminnan vähimmäismäärä (>20%). Hakijan on seurattava käytön toteumaa projektiin liittyvän infrastruktuurin käyttöajan yli ja ilmoitettava Business Finlandille, jos käytön jakauma muuttuu tuona aikana. Käytön jakauman muutos voi johtaa rahoituksen muutoksiin seurannan aikana. Seuranta aika on infrastruktuuriin tehtyjen investointien poistoaika kirjanpidossa tai enintään 10v.
KYSYMYS: Miten markkinaehtoisuus määritellään?
VASTAUS: Tässä kontekstissa markkinaehtoisuuteen liittyy ainakin kaksi kantavaa ajatusta. Ensiksi palveluiden hinnoittelun täytyy noudattaa markkinaperiaatteita. Jos tarjottava palvelu on luonteeltaan sellainen, että sille on määriteltävissä todellinen markkinahinta, niin sitä on käytettävä hinnoittelun pohjana. Jos taas kyseessä on niin erikoitunut palvelu, ettei markkinahintaa ole olemassa, hinnoittelun täytyy pohjautua toteutuneisiin kustannuksiin. Kustannusperustaisen hinnan pitää kattaa palvelun tuottamisesta aiheutuneet muuttuvat kustannukset, infrastruktuuriin tehtyjen investointien poistot, infrastruktuurin toiminnasta aiheutuvat kiinteät operatiiviset kustannukset ja asianmukaisen katemarginaalin. Toiseksi toteutettavan infrastruktuurin keskeisenä lähtökohtana ja päämääränä pitää olla kaupallisen toiminnan ja kaupallisesti tarjottavien palveluiden maksimointi siten, että pidemmällä jänteellä tavoitellulla käytön määrällä toiminnan talous saadaan itse itseään kannattelevaksi.
KYSYMYS: Tarvitaanko klusterin säännöt jo hakuvaiheessa? Vai voiko säännöt luoda projektin aikana?
VASTAUS: Hakemusvaiheessa sääntöjen pääperiaatteet pitäisi olla selvillä ja pystyä kuvaamaan. Sääntöjen pitää saada lopullinen muoto rahoituspäätökseen mennessä, koska rahoituspäätöksen yhteydessä todetaan, että toiminta täyttää rahoitukselle asetetut läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden vaatimukset.
KYSYMYS: Voiko yliopisto hakea innovaatioklusterirahoitusta, ja miten julkinen rahoitus vaikuttaa, jos hakija on yliopisto ja klusteri koostuu yrityskumppaneista.
VASTAUS: Yliopisto voi hakea tutkimusinfrastruktuurirahoitusta, mutta se ei välttämättä ole täysin ongelmatonta. Mahdollisia haasteita on käsitelty aiemmassa kysymyksessä ”Haetaanko tässä osuuskuntamallia tai muuta vastaavaa kokonaisuutta, mikä on osoittautunut vaikeaksi julkisille toimijoille?”. Innovaatioklustereiden kaikki toiminta on taloudellista toimintaa. Innovaatioklustereihin ei voi harjoittaa julkista ei-taloudellista toimintaa. Tästä seuraa, että innovaatioklustereiden rahoitukseen ei voi sisältyä Business Finlandin rahoituksen lisäksi muuta julkista rahoitusta tai Business Finlandin rahoitusosuus pienenee vastaavasti, jos rahoitukseen käytetään muuta julkista rahaa. Rahoitukseen liittyvien ja muiden mahdollisten edellä viitattujen käytännön haasteiden lisäksi yliopiston toimimiseen klusteriorganisaationa ei liity mitään periaatteellista juridista estettä.
KYSYMYS: Innovaatioklusterirahoituksen yhteydessä viitattiin julkista rahoitusta koskevaan poikkeukseen. Mikä tämä poikkeus on?
VASTAUS: Kysymyksessä ei varsinaisesti ole erityinen poikkeus vaan yritystoiminnan juridiikkaan liittyvä ominaisuus. Jos innovaatioklusterin toiminta ja sitä harjoittava klusteriorganisaatio muodostetaan erilliseksi omaksi yrityksekseen ja julkinen toimija tekee tällaiseen yritykseen pääoman ehtoisen sijoituksen, antaa sille markkinaehtoisen lainan tai pääomalainan, niin tässä tapauksessa rahoitus menettää julkisen luonteensa. Se voidaan laskea innovaatioklusterin tapauksessa vaadituksi yksityiseksi omarahoitukseksi.
KYSYMYS: Onko Co-Innovation-rahoituksen ehtona yhden miljardin euron viennin kasvu, kuten ennen on ollut käytäntönä?
VASTAUS: Business Finlandilla ei ole yleistä yhden miljardin euron viennin kasvun vaatimusta Co-Innovation-rahoitukselle. Joissain erityistapauksissa, kuten esim. aiemmin järjestetyissä Kasvumoottorien rahoitushauissa, on tavoiteltu tämän suuruusluokan vientipotentiaalia
KYSYMYS: Miten nyt avattu (tutkimusinfra)haku liittyy viime vuoden lopun ideavaiheeseen? Onko vain siihen osallistuneilla mahdollisuutta jättää hakemus, vai onko haku laajemmin avoinna?
VASTAUS: Nyt avoinna olevat RRF-infrastruktuurihaut ovat suoraa jatkoa syksyllä toteutetulle ideahakukierrokselle. Varsinaiseen hakuun voi osallistua, vaikka ei olisi osallistunut ideakierrokseen. Ideahaun tavoitteena oli saada levitettyä tietoa hakujen luonteesta mahdollisimman varaisessa vaiheessa, hakujen kompleksin luonteen vuoksi saada potentiaalisten hakijoiden prosessit liikkeelle hyvissä ajoin, kiinnittää huomiota projektiehdotusten mahdollisiin ongelmakohtiin aikaisemmassa vaiheessa ja antaa pohjatietoa Business Finlandille potentiaalisista hakuun osallistuvista suunnitelmista.
KYSYMYS: Onko RRF-infrastruktuurihakujen Co-Innovation-projekteissa käytössä normaalit HSK- ja YK-kertoimet tutkimusorganisaatioille?
VASTAUS: Kyllä on.
KYSYMYS: Vaaditaanko tutkimusinfrahaussakin 50% yksityinen rahoitus vai voiko olla yliopiston omarahoitusta?
VASTAUS: Rahoitus voi olla osin yliopiston (julkista) rahoitusta. Tutkimusinfrastruktuurirahoituksessa infrastruktuurin käyttö jakautuu kolmeen kategoriaan. Nämä ovat yritysten (taloudellinen) tutkimuskäyttö, muu taloudellinen käyttö ja julkinen (ei-taloudellinen) tutkimuskäyttö. 50% omarahoitus yritysten tutkimuskäyttöä vastaavaan osuuteen pitää olla yksityistä rahoitusta, 50% omarahoitus julkista tutkimuskäyttöä vastaavaan osuuteen voi olla yliopiston (julkista) rahoitusta. Koska Business Finland voi rahoittaa tutkimusinfrastruktuurirahoituksella ainoastaan infrastruktuurin tutkimuskäyttöä, muuta taloudellista käyttöä vastaava osuus infrastruktuurista täytyy rahoitta 100% yksityisellä rahalla. Business Finlandin tutkimusinfrastruktuurirahoituksen minimivaatimuksena on infrastruktuurin 20% yritys (taloudellinen) käyttö kokonaiskapasiteetista. Näköpiirissä oleva infrastruktuurin yrityskäytön määrä on kuitenkin yksi keskeisistä rahoitettavien projektien valinnassa käytettävistä arviointiparametreistä ja arvioinnissa pannaan selkeästi painoarvoa hakemuksiin, joissa yrityskäytön määrä on ehdotonta minimiä suurempi. Tutkimusinfrastruktuurin käytön kategorioita, jakaumaa ja omarahoitukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajasti hakuohjeessa. Niihin kannattaa tutustua huolella.
KYSYMYS: Voidaanko infrastruktuurin käyttöaikaa myydä ennakkoon yrityksille ja käyttää näin saatavia tuloja omarahoituksena?
VASTAUS: Kysymyksessä esitetty malli on mahdollinen. Tällaisessa tapauksessa täytyy kuitenkin olla huolellinen, että ennakkoon myytävien palveluiden hinnoittelu vastaa infrastruktuurin toiminnan kokonaiskustannuksia. Ennakkomaksuja ei voi kohdistaa täysimääräisesti kattamaan investoinneista aiheutuvia kustannuksia. Ennakkomaksuina kerättävällä rahalla olisi pystyttävä kattamaan infrastruktuuriin tehtävien investointien lisäksi aikanaan palvelun tuottamisesta aiheutuvat muuttuvat kustannukset sekä infrastruktuurin toiminnasta pyörittämisestä aiheutuvat kiinteät kustannukset.
KYSYMYS: Löytyykö infotilaisuuden materiaali myös englanniksi. Entä BF:n sähköinen asiointipalvelu, onko siitä kieliversiot?
VASTAUS: Infotilaisuuden materiaalia ei löydy englanninkielisenä. RRF-infrastruktuurihaun verkkosivut sekä hakuihin liittyvät hakuohjeet on käännetty englanniksi. Infotilaisuudessa läpikäydyt asiat löytyvät hakuohjeesta. BF:n sähköinen asiointipalvelu toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
KYSYMYS: Voiko yliopistolta tuleva rahoitus olla yksityistä rahoitusta?
VASTAUS: Useimmissa tapauksissa ei voi olla. Yliopiston rahoitus katsotaan lähes poikkeuksetta julkiseksi rahoitukseksi. Jos innovaatioklusterin toimintaa harjoittava klusteriorganisaatio on erillinen yhtiö ja julkinen toimija antaa tälle yhtiölle markkinaehtoisen lainan, tekee yhtiöön pääomasijoituksen tai antaa pääomalainan, tällöin raha menettää julkisen luonteensa ja voidaan tulkita yksityiseksi rahoitukseksi.
KYSYMYS: Onko mahdollista keskittyä vain yhteen aiheeseen esim. tekoäly, mutta ei varsinaisesti 5G/6G?
VASTAUS: Kyllä. 5G/6G-, tekoäly- ja kvanttilaskenta-kehitysympäristöt -hakuun ehdotettava infrastruktuuriprojekti voi liittyä yhteen tai useampaan haun otsikossa mainittuun teknologia-alueeseen.
KYSYMYS: Miten yritysten sitoutuneisuutta innovaatioklusterihakemukseen tulee indikoida hakuvaiheessa? Tarvitaanko yrityksiltä esim. liitteeksi "letter of commitment" tietyllä rahoitusosuudella?
VASTAUS: Rahoituspäätöksen edellytyksenä on innovaatioklusterin omarahoituksen varmistuminen ja riittävän laajan klusterin muodostuminen suunnitellun innovaatioklusterin taustalle. Hallinnolliset prosessit voivat olla hitaita ja lopullisten sitoumusten saamiseen saattaa kulua aikaa, joten hakemusvaiheessa lopulliset sitoumukset eivät ole pakollisia. Perustajavaiheen toimijoiden on vahvistettava sitovasti osallistuminen klusterintoimintaan ja siitä seuraaviin velvoitteisiin viimeistään rahoitusesityksen valmistelun aikana. Hakemusvaiheessa hakijan on kuitenkin pystyttävä uskottavasti osoittamaan, että edellytykset klusterin muodostumiselle ja yksityisen omarahoituksen kokoamiselle ovat olemassa. Tämän vuoksi hakemuksessa olisi pystyttävä esittämään vahva indikaatio omarahoituksen toteutumisesta ja yritysten osallistumisesta klusterin muodostamiseen.
KYSYMYS: Miten yritysten, jotka eivät rahoita hanketta, mutta osallistuvat infran käyttöön, osoittavat sitoutumisensa ja käyttötarpeensa hakemusvaiheessa.
VASTAUS: Tällaisen sitoumuksen esittämiseen ei ole mitään virallista mallia, mutta ehkä jonkin tyyppinen Letter of Intent -lähestymistapa olisi tietysti hyvä. Vähimmäisvaatimus on kuvata projektisuunnitelmaan selkeästi infrastruktuuria hyödyntävien innovaatiotoimijoiden mukanaolo ja sitoutuminen. Business Finland haluaa varmistua, että ehdotetun infrastruktuurin taustalla on todellinen kiinnostus ja kysyntä, ja että infrastruktuuri aidosti palvelee vientihaluista ja vientikykyistä yritysjoukkoa.
KYSYMYS: Pitääkö klusteritoimintaan osallistuvien yritysten osoittaa liikevaihdon kasvua osana innovaatioklusterihakemusta?
VASTAUS: Ei täsmälleen samalla tavalla kuin Business Finlandin perinteisemmässä Co-Innovation-rahoituksessa. Business Finlandin keskeisenä tavoitteena on Suomalaisten yritysten viennin edistäminen ja kasvattaminen. Tämän vuoksi keskeinen osa RRF-infrastruktuurihakujen hakemusten arvioinnissa on analysoida ja ymmärtää millaista vientihaluista ja vientikykyistä yritysjoukkoa infrastruktuuri palvelisi ja millaista vientipotentiaalia tämä joukko edustaa. Hakemuksessa täytyy esittää arvio, miten merkittävään vientitoimintaan infrastruktuurilla pystyttäisiin vaikuttamaan. Projektisuunnitelmassa on kuvattava mm., mitä vaikutuksia infrastruktuurilla nähdään olevan suomalaiseen innovaatiotoimintaan, sekä miten infrastruktuuri vaikuttaa pk-yrityksiin ja suomalaiseen vientisektoriin.
