Suomi Horisontissa EU:n nettosaaja

Suomi on saanut yhteensä 1,54 mrd € Horisontti 2020 -ohjelmasta vuosina 2014-2020. Suomi on ohjelmassa nettosaaja, ja esimerkiksi vuonna 2020 saimme ohjelmasta 1,33-kertaisena takaisin EU-budjettiin maksamamme eurot. Suomen osallistujajoukko on kasvanut huimasti edelliseen 7. puiteohjelmaan (2007-2013) verrattuna etenkin yritysosallistujien kasvun myötä. Yksittäisistä organisaatioista VTT on Suomen kärkinimi.

Suomen saama 1,54 mrd. € on 2,3 % kaikesta ohjelmasta myönnetystä rahoituksesta. Saantomme ylittää reilulla 200 miljoonalla eurolla Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman saantotavoitteen. Tämä on oikein erinomainen onnistuminen siinäkin mielessä, että näin Suomi on nettosaaja Horisontti 2020 -ohjelmassa, vaikka kokonaisuutena tarkasteltuna Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomen suhteellinen maksuosuus EU:n budjettiin oli 1,65 %, ja tämän panostuksen saimme Horisontti 2020 -ohjelmasta 1,33-kertaisena takaisin. 

Tutkimus- ja innovaatiopanostukset ovat kannattava investointi, jolla on vahvaa vaikuttavuutta; ne tuottavat euromääräänsä suurempia hyötyjä projektikumppaneille, tutkimustahoille, yrityksille ja muille TKI-toimijoille ja vahvistavat Suomen tutkimus- ja innovointikentän kansainvälisyyttä ja kasvua.

Suomen osallistujajoukko kasvanut

Suomen osallistujajoukko on kasvanut edelliseen 7. puiteohjelman kauteen verrattuna yli 60 % (504 -> 843), mikä johtuu erityisesti yritysosallistujien kasvusta. Aiemmassa ohjelmassa Suomesta oli 374 yritystä mukana, nyt niitä on 655. H2020-ohjelmaan pk-yrityksille räätälöity oma rahoitus eli pk-instrumentti selvästi houkutteli mukaan uusia yrityksiä ja avasi pk-yrityksille tietä myös yhteistyöhankkeisiin.

– Yritysosallistumisesta löytyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Hienoa on se, että pk-yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti yksittäisille pk-yrityksille suunnattuun EIC Acceleratoriin (aiemmin pk-instrumentti) sekä yhteistyöprojekteihin, toteaa EU-yhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista.

Selkeästi näyttää siltä, että suomalaiset suuryritykset eivät hyödynnä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia läntisten kilpailijoidensa tapaan.

Sen sijaan suurten yritysten tilanne on Elina Holmbergin mukaan harmittavampi.

– Suomalaiset suuryritykset ovat vertailutaulukossa Länsi-Euroopan viimeisellä sijalla kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna, vaikka toki hakiessaan ne sitten onnistuvatkin saamaan hakemuksensa läpi muita organisaatiotyyppejä paremmin. Selkeästi näyttää siltä, että suomalaiset suuryritykset eivät hyödynnä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia läntisten kilpailijoidensa tapaan.

VTT jatkaa onnistumistaan 

Yrityksiä on lukumääräisesti eniten osallistujissa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat kuitenkin sekä projekteilla että rahoituksella mitattuina Suomen aktiivisimmat osallistujat ja suurimmat rahoituksen kotiuttajat; ne ovat saaneet yhteensä 995,7 M€ eli 65 % kaikesta Suomen H2020-rahoituksesta.

Osallistujien joukosta nousee selkeästi yksi ylitse muiden, ja se on VTT niin saadun rahoituksen, projektien kuin myös koordinointien määrällä mitattuna. Se on kotiuttanut Horisontti 2020 -ohjelmasta 264,5 M€, mikä on 17 % Suomen kokonaissaannosta. Lisäksi VTT on vahva verkostotoimija EU:n yhteistyöprojekteissa. Komission osallistumistilastoissa VTT asettuu komeasti sijalle 20 aktiivisena osallistujana, verkostoitujana ja rahoituksensaajana. Listalla kärkeä pitävät korkeakoulut ja tutkimuslaitokset isoista EU-maista Saksasta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta (Horisontti 2020 -kaudella vielä EU-maa). Suomen VTT:n lisäksi listalla on kaksi organisaatiota Tanskasta, mutta ei muita Pohjoismaita.

ERC:ssä kovatasoinen kilpailu 

Yliopistot ovat kokenein osallistujajoukko. Ne tuovat Suomeen 618 M€ eli 40 % kaikesta saamastamme H2020-rahoituksesta. Niiden rahoitus ja osallistuminen toteutuu ennen kaikkea yksittäisen tutkijan tai tutkimusryhmän ERC-projekteissa ja tutkijaliikkuvuuden MSCA-projekteissa. Toki yliopistot ovat mukana yhteistyöprojekteissakin, esimerkkeinä vaikkapa Tampereen ja Oulun yliopistot, jotka saavat suurimman osan Horisontti 2020 -rahoituksestaan nimenomaan yhteistyöprojekteista.

Kokonaisuutena yliopistosektorin kotiuttamasta rahoituksesta 37 % tulee ERC:stä, mutta siellä suomalaisilla on vertailumaiden joukossamme kaikkien alhaisin hakemusten onnistumisprosentti: Suomella se on 7,55 %, kun viidellä vertailumaallamme se vaihtelee 8,75-19,62 prosentin välillä. Vertailumaitamme ovat Ruotsi, Itävalta, Sveitsi, Tanska, Norja ja Irlanti.

Ensimmäinen vilkaisu Horisontti Eurooppaan

Nyt käynnissä olevasta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ei vielä ole saatavilla kattavaa tilastodataa. Ensimmäisten tietojen perusteella näyttää siltä, että sekä Suomen että EU-tason onnistumisprosentit ovat korkeita, mutta näissä luvuissa näkyvät kovien eurooppalaisten kilpailijoiden Sveitsin ja Iso-Britannian tämänhetkinen poissaolo Horisontti Euroopasta. 

– Ehkä yhtenä detaljina osallistumisesta voisi nyt mainita suuryrityksemme Wärtsilän. Se kun on saamassa ensimmäisistä hauista 7,7 M€, mikä on 2 M€ enemmän kuin koko Horisontti 2020 -ohjelmakaudella (5,7 M€). Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen hyvin kapea näkymä Suomen osallistumiseen, joten vielä ei kannata tehdä sen kummempia johtopäätöksiä, toppuuttelee Elina Holmberg innokkaimpia lukijoita. 

Kattavampi tilastodata on tulossa komissiolta kesä-heinäkuun aikana, joten syksyllä voimme sitten raportoida tarkemmin, miltä Suomen alkukausi Horisontti Euroopassa näyttää.

Katso Horisontti-ohjelmien tilastokoosteet

Lisätietoja

Elina Holmberg
Senior Director
Business Finland
elina.holmberg (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 606

Tutustu 

Euroopan komission tarkemmat Horisontti-osallistumistiedot kaikkien maiden osalta Horizon Dashboard -tilastosivuilla

Esimerkkejä Suomen Horisontti-projekteista ja osallistujista Business Finlandin Horisontti-sivuilla