Kasva, kehitä ja kansainvälisty kestävän kehityksen siivillä

Usein kysytyt kysymykset

• Mitä RRF-rahoitus on? Sopiiko se koronatueksi yrityksille?

  Business Finlandin kautta myönnettävä RRF-rahoitus tähtää innovatiivisten, kestävää kehitystä ja digitalisaatiota edistävien ratkaisuiden kehittämiseen kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on, että koronan aiheuttamaa epävarmuutta elvytetään julkisin varoin satsaamalla yritysten tutkimus- & kehitystoimintaan ja edistämällä tavoitetta hiilineutraaliudesta ja kasvattaa yritysten kilpailukykyä.

  RRF ei ole kuitenkaan sama asia kuin koronatuki. Koronatuki eli Business Finlandin häiriötilannerahoitus oli Suomen valtion myöntämää kehitysrahoitusta yrityksille koronapandemian aikana. EU-tasolta tulevan RRF-rahoituksen (RRF, Rescue and Resilience Facility) ehdot ja tavoitteet ovat erilaiset. Vaikka RRF:stä puhuttaessa käytetään termiä ”EU:n elpymisväline”, Business Finlandin myöntämä RRF-rahoitus ei ole tarkoitettu vaikeuksissa olevien yritysten tukemiseen.

• Minkälainen projekti sopii RRF-hakuun?

  RRF-rahoitus  kohdennetaan vihreää siirtymää edistäviin projekteihin, jotka edistävät kilpailukykyä ja vientiä. Business Finland myöntää RRF-rahoitusta vakiintuneiden rahoituspalveluiden kuten tutkimus- ja kehitysavustuksen, co-innovation rahoituksen ja veturirahoituksen avulla. RRF-hauilla on eri tavoitteita ja ne kohdistuvat erilaisiin toimialoihin ja erityyppisiin projekteihin. Joka haun ohjeissa on kuvattu, mihin rahoitusta voi käyttää. 

• Mitä ehtoja RRF-rahoituksessa on projekteille?

  Kestävä kehitys

  Koska kyse on kestävän kehityksen rahoituksesta, hyväksytään hauissa ainoastaan projektiehdotuksia, jotka täyttävät Euroopan komission ympäristöperiaatteen ”do no significant harm”. Tämä tarkoittaa, että RRF-ohjelmasta rahoitettavat projektit eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle. Hankkeiden pitää täyttää myös hankkeelle relevantit EU:n ja kansalliset ympäristömääräykset. Tämän lisäksi noudatetaan samoja rahoitusehtoja kuin Business Finlandin normaalissa rahoituksessa.

  Hankkeen koko

  Hankkeiden kokoa ei ole rajattu monissakaan hauissa, mutta esimerkiksi energiainvestointien ensimmäinen hakukierros on yli 5 miljoonan euron . Hankkeen kokoon vaikuttavat yrityksen omat resurssit (mm. omarahoitus). Hankkeen kokoa suhteutetaan myös yrityksen tavoittelemaan kansainväliseen liiketoimintaan.

  Resurssit

  Yrityksellä tulee olla sekä omarahoitus, että henkilöstöresurssit kunnossa. Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneista kustannuksista, joten tukea ei voi saada ennakkoon tai kuluihin, jotka eivät näy kirjanpidossa. 

  Emme rahoita yhden henkilön yrityksiä. Minimitiimi koostuu esimerkiksi yrityksen yhdestä 100 % ja kahdesta 50 % Suomessa työskentelevästä henkilöstä. Esimerkiksi se, että yrityksessä työskentelee täysipäiväisesti (100 %) toimitusjohtaja ja tämän lisäksi 2 muuta henkilöä osa-aikaisesti (50 % kumpikin), täyttää minimitiimin vaatimuksen.

  Projektisuunnitelma

  Rahoitushakemuksessa tulee esittää projektisuunnitelma, jossa kerrotaan kattavasti projektista.

  Tutkimuksellisuus

  Jos kyse on innovaatiorahoituksesta, yli puolet tulee projektista tulee olla tutkimuksellista työtä, jossa syntyy jotakin uutta.

  Esimerkiksi selvitykset, joissa kootaan tietoa yhteen eivät täytä tutkimuksellisuuden periaatetta. 
  
  Maininta rahoituksen alkuperästä

  Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys esittämällä sekä unionin
  tunnus että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU".

   

• Hankkeet, joille tukea ei voida myöntää

  Jokaisessa rahoitushaussa on oma ohjeistus, jolle tukea voi saada. Kaikkia RRF-hakuja koskee kuitenkin yhteisesti määritelty eksluusiolista, jonka perusteella kiellettyjä tekemisiä ovat:

  • Toiminnot, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö

  • • Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia maakaasua käyttäviä hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät "ei merkittävää haittaa" -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
      
      

  EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joiden ennustetut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita asiaa koskevia vertailuarvoja eivätkä merkittävästi vähennä kasvihuonekaasupäästöjä

  • Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

  • Jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot

    • Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
      
      
    • Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
      
      

  • Toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. 

• Sopiiko RRF-rahoitus kaikille toimialoille?

  Hauissa on hakukohtaisia tiettyjä toimialaa rajaavia ehtoja: esimerkiksi luovien alojen haku on tarkoitettu av- ja tapahtuma-alalle, kun taas innovatiivisten kasvuyritysten hakuun sopivat kaikkien eri alojen yritykset, joilla on vihreän siirtymän ehdot täyttävä idea. Rakennetun ympäristön haku taas sopii rakennusalan eri toimijoille ja heitä palveleville yrityksille. Tutustu eri hakuihin RRF-sivulla, josta löydät kaikki nykyiset ja menneet haut. 

• Onko RRF luonteeltaan investointituki vai tuotekehitystuki? Entä onko kyse de minimis -rahoituksesta?

  Investointi vai tuotekehitys

  Eri hauissa on eri kriteerejä rahoituksen myöntämiseksi ja rajoituksia siihen, mihin rahoitusta voidaan käyttää.

  Investointitukea myönnetään ainoastaan kierrätys- ja uudelleenkäyttöinvestointien haussa, akkuteollisuuden hakuprosessissa, sekä energiatalouteen liittyvissä hankkeissa.

  Muissa hauissa kyse ei ole investointituesta.
  Pääosin RRF-tuki on siis innovaatiotoimintaan liittyvää rahoitusta, jolloin rahoitus tulee kohdistaa tuotekehitykseen.

  Näissä hauissa rahoituksen arviointikriteerinä on DNSH-periaatteiden lisäksi projektin innovatiivisuus: kykyä tuottaa kilpailuetua tai hyötyä liiketoiminnalle jatkossa.
  Kummassakaan rahoitustyypissä nykyisen liiketoiminnan elvytykseen RRF-rahoitus ei sovi, vaan kiikarissa täytyy olla uudistumista ja uudistavaa liiketoimintaa.

  De minimis -ehdot

  RRF rahoitus ei ole pääsääntöisesti de minimis -ehtoista. Kuitenkin hauissa on poikkeuksia, esimerkiksi Luovien alojen haku on Tempo-rahoituksella, jolloin siihen sovelletaan normaaleja de minimis -ehtoja. 

• DNSH-vaatimukset

  DNSH viittaa Do No Significant Harm –periaatteeseen eli EU:n määrittelyyn kestävän kasvun toiminnasta. Tätä tarkastellaan jokaisen hakemuksen kohdalla kuuden eri kohdan kautta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, sisältäen jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen, 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu.

  Jokaisen Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavan hankkeen on täytettävä ns. "Do No Significant Harm" -vaatimukset. EU:n elpymisvälineessä (Recovery and Resilience Facility, RRF) on vaatimus siitä, että mitkään toimenpiteet eivät saa aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa.

  Taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

  a) ilmastonmuutoksen hillinnälle,

  • jos kyseinen toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

  b) ilmastonmuutokseen sopeutumiselle,

  • jos kyseinen toiminta lisää nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen;

  c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos kyseinen toiminta heikentää

  • vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai
  • merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa;

  d) kiertotaloudelle, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, jos

  • kyseinen toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tai luonnonvarojen kuten uusiutumattomien energialähteiden, raaka-aineiden, veden ja maan suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa, myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta;
  • kyseinen toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai
  • jätteen pitkäaikainen loppusijoitus voi aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle;

  e) ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle,

  • jos toiminta lisää merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista; tai

  f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle, jos kyseinen toiminta

  • merkittävästi heikentää ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai
  • heikentää luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit.

  DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä löytyy dokumentista (s 10->) (pdf)

• DNSH-kriteerien tulkinta T&K-rahoitusta haettaessa

  Seuraavien TKI-toimien katsotaan olevan "ei merkittävää haittaa" -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia: i) TKI-toimet, jotka johtavat teknologianeutraaliin lopputulokseen niiden soveltamisen tasolla; ii) TKI-toimet, joilla tuetaan sellaisia vaihtoehtoja, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä; tai iii) TKI-toimet, joissa keskitytään ensisijaisesti kehittämään vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset kyseisellä alalla, jonka toiminnoille ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähävaikutuksista vaihtoehtoa.

• Mistä rahoituksessa on kyse?

  Rahoitus on EU:n elpymisvälineohjelman (Next Generation EU) suurin yksittäinen osa, nimeltään elpymis- ja palautumistukiväline RRF, joka on lyhenne sanoista Recovery and Resilience Facility.

  Koska kyseessä on avustusmuotoinen rahoitus, sitä ei tarvitse maksaa takaisin. Rahoitus ei kata kaikkia projektin kustannuksia, vaan yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omaa rahoitusta RRF-rahoituksen ohella projektin toteuttamiseen. Esimerkiksi Business Finlandin t&k-avustus myönnetään vasta toteutuneisiin kuluihin jälkikäteen. 

• Mikä on edunsaajatieto ja miksi sitä tarvitaan RFF-hakemusten käsittelyssä?

  Rahanpesulaki ja EU:n rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla. Rahanpesulain tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Edunsaajien tunnistaminen on yrityksen vastuulla. Lisätietoa edunsaajatiedosta löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta. 

  RRF-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Business Finlandin on kerättävä varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista) seuraavat tiedot: etunimi (etunimet), sukunimi (sukunimet) ja syntymäaika.

• Miten julkinen organisaatio voi toimittaa rahoituspäätöksen erityisehdoissa vaaditut toimeksisaajien tiedot Business Finlandille?

  Julkisten organisaatioiden tulee RRF-rahoituspäätöksen erityisehtojen mukaisesti toimittaa väliraportin ja kustannustilityksen yhteydessä hankinnoissa käytettyjen toimeksisaajien ja näiden mahdollisten alihankkijoiden nimet ja Y-tunnukset sekä toimeksisaajien edunsaajien etunimet, sukunimet ja syntymäajat.

  Löydät sivultamme  erilliseen  Toimeksisaajan ja alihankkijan tietojen ilmoitus(RRF-rahoitus) -lomakkeen, jolla hankintayksiköt voivat raportoinnin yhteydessä ilmoittaa tavaroita tai palveluita toimittavan organisaation (ts. toimeksisaajan) tiedot sekä toimeksisaajan alihankkijat. Tiedot toimeksisaajista ja alihankkijoista kerätään suoraan projektiin liittyvien palveluiden ja tavaroiden (aine- ja tarvikekustannukset, laiteostot, ostetut palvelut ja muut kustannukset) toimittajista. Lomaketta ei tarvitse toimittaa tukipalveluluonteisista matkustamiseen liittyvien palveluiden toimittajista eikä välillisistä henkilösivu- ja yleiskustannuksista, joista rahoituksen saaja toimittaa vuosittain tilintarkastusraportin rahoittajalle tai jos raportointijaksolla tilitetään suorina kustannuksina ainoastaan rahapalkkoja.

  Business Finland tarkastaa toimeksisaajien tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tiedot suoraan PRH:n ylläpitämästä tietopalvelusta. Pyydettäessä Business Finlandille on toimitettava myös toimeksisaajien tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien etu- ja sukunimet sekä syntymäajat, elleivät nämä ole löydettävissä kaupparekisteristä. Lisätietopyyntöjen välttämiseksi tuen saajan on muistutettava toimeksisaajaa huolehtimaan rahanpesulain edellyttämällä tavalla edunsaajailmoituksen tekemisestä sekä muuttuneiden edunsaajatietojen ilmoittamisesta kaupparekisteriin (PRH-Kaupparekisteri-Edunsaajailmoitus).

• Mistä löydän lisätietoa asiasta?

  Tutustuminen hakuihin kannattaa aloittaa hakusivuilta, joista löytyy myös webinaaritallenteita hakuihin liittyen, mikäli niitä on järjestetty. Webinaareissa asiantuntijat esittelevät hakua ja hakukriteereitä, joten ne avaavat hyvin yleiskuvaa, mistä haussa on kysymys.
  
  Nämä vastaukset ylempiin kysymyksiin on koostettu Euroopan unionin materiaaleista, joihin voit tutustua tarkemmin:

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta(PDF)
  
  

  ’Do No Significant Harm’ - periaatteen teknisen ohjeistuksen mukaiset valinta- ja kelpoisuusehdot (PDF)