Euroopan vihreä kasvu yhdistettynä digitaaliseen siirtymään auttaa tavoittelemaan resurssitehokkaita, vähähiilisiä ja kiertotalouteen pohjaavia rakennus- ja valmistusmenetelmiä, digitaalisia järjestelmiä, digiteknologiaa ja -infrastruktuureja sekä avaruusjärjestelmiä, -teknologiaa ja -palveluja.

Työohjelma ja haut on ryhmitelty kuuteen tavoitekokonaisuuteen eli destinaatioon:

1. Ympäristöneutraali ja digitalisoitu tuotanto

Tavoitekokonaisuudessa panostetaan EU:n globaaliin johtavaan asemaan puhtaissa ja ympäristöneutraaleissa teollisissa arvoketjuissa, kiertotalouteen ja ympäristöneutraaleihin digitaalisiin järjestelmiin. Kaiken keskiössä on ns. kaksoissiirtymä (twin transition), mikä tarkoittaa sekä teollisen tuotannon digitaalista transformaatiota että kestävää kehitystä ympäristö huomioiden.

Näillä tutkimus- ja innovaatiotoimilla edistetään EU:n tavoitetta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Lisäksi satsataan työoloihin valmistuksessa ja rakennusteollisuudessa, joissa tavoitteena on työoloihin turvallisuuden kohentaminen, houkuttelevuuden lisääminen ja työvoiman osaamisen tason nostaminen.

2. Lisääntyvä autonomisuus tärkeissä strategisissa teollisissa arvoketjuissa 

Tutkimus- ja innovaatiotoimet kohdistetaan teollisiin arvojärjestelmiin ja -kokonaisuuksiin, missä tavoitteena on lisätä eurooppalaisen teollisuuden joustavuutta eri häiriöihin ja haasteisiin. Siksi toimenpiteitä fokusoidaan kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen ja edistyneiden materiaalien kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon.

Toimenpiteet täydentävät ensimmäistä tavoitekokonaisuutta (destinaatiota). Lisäksi huomio kiinnitetään pk-yritysten digitaalikyvykkyyksien vahvistamiseen.

3. Data- ja laskentateknologiat

Tutkimus- ja innovointitoiminta keskittyy datan jakamiseen, käytettävyyteen ja yhteensopivuuteen liittyviin teknologioihin sekä tiedon avoimuuden edistämiseen Euroopassa. Tämän ohella panostetaan data-analytiikan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kuten tekoälyyn, IoT-laitteisiin, sensoreihin ja tietoturvaan.

Rahoitettavaan toimintaan kuuluvat myös analytiikan edellyttämän raskaan laskennan eli ns. exascale-tasoisen supertietokoneen kehittäminen sekä datan jalostus pilvialustoista IoT-laitetasolle asti.

4. Uudet nousevat digiteknologiat

Yleisesti EU pyrkii strategiseen autonomiaan ICT-teknologioissa. Panokset suunnataan tietokoneiden perustana olevan elektroniikan kehittämiseen ympäristöystävällisesti. Painopistealueita ovat muun muassa alhaisen virrankulutustason suorittimet, fotoniikka, 6G-verkkoteknologiat sekä kaupallis-teollisesti hyödynnettävät tekoälyratkaisut ja seuraavan sukupolven robotit.

EU satsaa lisäksi erittäin tutkimuksellisiin kvanttiteknologioihin ja maailman kestävimpänä tunnetun aineen, grafeenin, hyödynnettävyyteen esimerkiksi ilmaliikenteessä, elektroniikassa, akuissa ja terveydenhoidossa.

5. Avaruus 

Avaruustutkimuksen kokonaisuuteen sisältyy kehitystyö EU:n avaruusohjelmien (EUSPA: Copernicus, EGNOS ja Galileo, SST, GOVSATCOM) tarpeisiin sekä eurooppalaisen avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen.

Copernicus on maailman laajin siviilikaukokartoitusohjelma. Sen julkisten palvelujen kokonaisuus liittyy maanpintaan, ilmakehään, ilmastonmuutokseen, meriin ja sisävesiin, turvallisuuteen ja kriisienhallintaan. Palveluja kehitetään ja laajennetaan tutkimuksen avulla sekä edesautetaan kaupallisia palveluita.

Muita aiheita ovat pk-yritysten tukeminen, avaruustiede, kvanttitekniikan käyttö satelliittitietoliikenteessä, jossa teemassa teknologioita otetaan käyttöön myös uuden Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa. EU hakee synergioita avaruustoiminnan ja turvallisuus- ja puolustustutkimuksen välille, jolloin painopisteinä ovat kyberturvallisuus, drone-lennokit ja avaruuslentojen lennonjohto.

Avaruustutkimuksen budjetti on 1.9 miljardia euroa koko Horisontti Euroopan aikana. Avaruustutkimukseen kuuluu avaruusteollisuuden kilpailukykyä kehittävä kumppanuusohjelma, joka käynnistyy vuonna 2023.

6. Ihmislähtöiset ja eettisesti kestävät digiteknologiat

Tavoitekokonaisuudessa keskitytään digiteknologioiden kehittämiseen eettisesti kestävällä ja ihmisläheisellä tavalla. Keskiössä on tekoälyn (AI) luotettavuus, tietoturva ja yksityisyydensuoja.

Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoimissa panostetaan sekoitetun todellisuuden (mixed reality) ja immersiivisten sovellusten kehittämiseen. Tavoitteena on tehokas oppiminen yksilölle räätälöidysti, missä otetaan kunkin henkilön erilaisuus (kuten sukupuoli, ikä, terveys) ja taustatekijät huomioon mahdollisimman kattavasti.

Työohjelma 

Tarkemmin laaja klusteri 4 -kokonaisuus, sen haut, tavoitteet ja vaikuttavuus sekä budjetit ja aikataulu kuvataan työohjelmassa (Work Programme).  Klusteri 4 sisältää noin 180 rahoitushakua vuosille 2023-2024.

Osa hauista ja rahoituksesta toteutetaan klusteri 4 -kokonaisuuteen liittyvien eurooppalaisten kumppanuusohjelmien kautta.

Lisäksi digitalisaation, digitaalitalouden ja -teknologian tematiikkaa täydentää EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tästä ohjelmasta antaa lisätietoja Business Finlandissa Otto Vainio, digitalisaation NCP.