Kiertotaloudesta kilpailukykyä: 4 mahdollistajaa kiertotalouteen siirtymisessä
Valtaosa maailman käyttämistä materiaaleista jää kierrättämättä perinteisessä lineaarisessa talousmallissa. Maailmanlaajuinen kiertotalousaste on heikko, sillä tällä hetkellä vain 7,2 prosenttia käytetystä materiaalista päätyy uusiokäyttöön. Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: kaksinkertaistaa kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Mitä kiertotalouteen siirtyminen oikein edellyttää yrityksiltä?
Kiertotalous ja vihreä siirtymä ovat avainasemassa ratkaistaessa monia nyky-yhteiskunnan haasteita, kuten luonnonvarojen köyhtymistä, ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja jätteiden kasaantumista.
Kestävä talousmalli voi luoda perustan hyvinvoinnille, edistää ympäristön uudistumista ja samanaikaisesti tukea talouden kasvua. Tämä edellyttää yrityksiltä uusiin liiketoimintamalleihin panostamista, jotka kasvattavat yritysten kilpailukykyä ja mahdollistavat uudistumisen.
1. Kiertotalouden mukainen uudistuminen vaatii sitoutumista
Kiertotalousajattelun mukainen kestävä liiketoiminta lähtee yrityksen ytimestä. Yritysjohdon omaksuttua kiertotalouden merkitys strategian ytimessä, on yrityksen mahdollista sitoutua uudistumiseen. Avainkysymys yritykselle on, millaista lisäarvoa kiertotaloudella halutaan luoda jatkossa niin tuotanto- ja toimitusketjun sisällä kuin asiakkaillekin. Yrityksen kilpailukyvyn kasvattaminen on mahdollista saavuttaa hyödyntämällä materiaaleja entistä tehokkaammin ja pidempään sekä luomalla uudenlaista lisäarvoa asiakaslähtöisillä liiketoimintamalleilla.
Jopa 77 prosenttia teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on ottanut tai ottamassa kiertotalouden osaksi strategiaansa.
Hyvänä yritysesimerkkinä toimii Nokia, joka aikoo kierrättää 95 prosenttia tuottamistaan jätteistä vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien vanhat laitteet. Tällaiset sitoumukset yrityksiltä ovat askel oikeaan suuntaan kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Kestävään kehitykseen etsitään ratkaisua kiertotalouden green deal -sopimuksella, joka tukee yhteiskuntaa siirtymään kohti kiertotalouden mukaista toimintaa. Green dealin sääntöjä valmistelevat ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Toimijoiden sitoumukset tulevat pohjautumaan tutkimuslaitosten – Syke, GTK, Luke, VTT, Aalto-yliopisto ja Tilastokeskus – laatimaan skenaariotyöhön. Sopimukseen sitoutuminen on vapaaehtoista ja sillä kannustetaan yrityksiä tunnistamaan toimintansa kannalta merkittävimpiä kiertotaloustoimia.
2. Kiertotaloudessa yhteistyö on kaiken a ja o
Kiertotalouteen siirryttäessä totutut arvoketjut muuttuvat ja syntyy tarve luoda uudenlaista yhteistyötä. Asiakasymmärrys ja arvoketjuajattelu nousevat elintärkeiksi kestävän talousmallin rakentamisessa sekä uusien, kestävien tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa.
Yrityksen arvoketjun eri vaiheiden tulee toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti – kukaan ei pärjää siinä yksin vaan tarvitaan yhteistyötä ja avoimuutta yli sektorirajojen.
Kiertotalouden toteuttamisessa hyödynnetään ekosysteemiajattelua ja toimitaan yhteistyössä erilaisten kumppanien, kuten tutkimuslaitosten tai muiden yritysten kanssa. Merkittävin sidosryhmä on yrityksen asiakkaat. Kun ratkaisut kehitetään yhdessä eri asiakasryhmien kanssa, asiakkaiden tarpeet voidaan paremmin huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja skaalata nopeammin toimintaa markkinoille sopivaksi.
Kiertotalouteen siirtymisestä on myös mahdollista tehdä totta yhdessä julkisen rahoittajan kanssa. Muun muassa Business Finlandin innovaatiorahoituksella voitte nopeuttaa tuotekehitystä, uudistaa tai kehittää kokonaan uusia tuotteita, palveluita, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintamallejanne. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö sekä tutkimuspohjainen tieto tuo puolestaan uusia näkökulmia ja edistää kilpailukyvyn kehittymistä. Business Finland suunnittelee käynnistävänsä vuonna 2024 uuden ohjelman teollisten materiaalivirtojen kiertotalouteen liittyen, johon etsitään parhaillaan tutkimuslaitoskumppaneita.
3. Data ja tekoäly vauhdittavat kiertotaloutta
Uusille toimintatavoille on nyt mahdollista tehdä tilaa. Liiketoiminnan uudistaminen haastavina aikoina voi olla avain menestykseen, ja olemme Business Finlandissa auttamassa matkan varrella. On hyvä ajankohta tutkia, miten voitte hyödyntää digitalisaatiota, optimoida prosesseja ja löytää uusia tapoja vastata asiakkaiden tarpeisiin.
Tekoäly ja data luovat mahdollisuuksia hyödyntää kiertotalouden periaatteita. Hyödyntämällä älykkäitä teknologioita pystytään esimerkiksi seuraamaan tuotteiden elinkaarta ja optimoimaan resurssien käyttöä entistä paremmin. Tämä auttaa myös hävikin vähentämisessä, sillä tekniikan hyödyntäminen auttaa tuotannon tehostamisessa.
Asiakasymmärrys on tärkeintä. Asiakasdatasta saadaan tärkeää tietoa, jolla pystytään vastaamaan asiakkaisen tarpeisiin.
Euroopan komissio on julkaissut vuonna 2022 osana kiertotalouspakettia niin sanotun digitaalisen tuotepassin (DPP). Tulevaisuudessa on mahdollista saada tietoa läpinäkyvästi esimerkiksi yrityksen tuotteiden turvallisuudesta, kestävyydestä ja tuotannossa käytetyistä raaka-aineista niiden elinkaaren aikana – ja tehdä siten entistä valveutuneimpia päätöksiä, millaisia tuotteita tai palveluita haluavat hyödyntää jatkossa.
4. Tee kiertotaloudesta yrityksesi kannattavuuden ja menestyksen ydin
Kiertotalouden ja kestävän talousmallin hyödyt ulottuvat paljon pidemmälle kuin ensisilmäykseltä saattaa näyttää. Kun yritys omaksuu kiertotalouden periaatteet ja kestävän talousmallin osaksi omaa liiketoimintaansa, on sillä useita positiivisia vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.
Kiertotalous mahdollistaa raaka-aineiden tehokkaamman hyödyntämisen ja kierrätyksen, mikä voi vähentää uusien raaka-aineiden hankinta- ja käsittelykustannuksia ja näkyä siten myös kustannussäästöinä.
Tuotantoketjuihin ja materiaalien saatavuuteen liittyvät epävarmuudet syövät tehokkuutta ja ennakoitavuutta. Datalla ja teknologialla on mahdollista tehostaa materiaalien käyttöä ja pidentää tuotteiden käyttöikää. Kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä pystytään parantamaan muun muassa yrityksen sopeutumiskykyä äkillisissä toimintaympäristön muutoksissa. Kestävän talousmallin tavoitteena on vähentää myös energiankulutusta ja energiakustannuksia.
Kun yritys edistää kiertotaloutta, se vahvistaa samalla luonnon monimuotoisuutta ja parantaa yrityksen mainetta, brändiä ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä kilpailukykyä.
Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa?
Edistystä kiertotaloudessa on tapahtumassa, mutta tarvitsemme lisää vauhtia kiertotalouden arvonlisän luomiseen. Suomen ympäristökeskuksen ennakkotulokset Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyöstä osoittavat, että kestävämpi luonnonvarojen käyttö vahvistaa hieman bruttokansantuotetta.
Myös Business Finland panostaa kiertotalouteen pitkällä aikavälillä tavoitteenaan tehdä suomalaisista kiertotalouden osaajista maailman houkuttelevimpia kumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia. Yhteinen ponnistus yritysten ja muun yhteiskunnan välillä on avainasemassa, kun luomme kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta kiertotalouden avulla.
Suomalaisille yrityksille avautuu kiertotalouden myötä mahdollisuus olla edelläkävijöitä kestävässä liiketoiminnassa, jos vain otamme haasteen vastaan.
Kiertotalous ei ole pelkästään vastuullista liiketoimintaa, vaan se on lisäksi sekä kannattavaa että uusia markkinoita avaavaa. On aika ottaa askel kohti kestävämpää huomista!