31/10

Kiellettyjä tekemisiä ovat:

• Toimet, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, mukaan lukien jalostus ja jatkokäyttö. Poikkeuksena ovat sellaiset maakaasua käyttävät sähkön- ja/ tai lämmöntuotannon sekä näihin kuuluvan siirto- ja jakeluinfrastruktuurin hankkeet, jotka vastaavat teknisen ohjeen (2021/C58/01) liitteen III ei merkittävää haittaa -periaatetta
• EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toimet, joiden seurauksena arvioidut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sovellettavan vertailuarvon. Mikäli tuetuissa toimissa saavutetut kasvihuonekaasupäästöt eivät ole selvästi sovellettavia vertailuarvoja alhaisempia, on toimitettava perustelut syistä, miksi tämä ei ole mahdollista. Päästökaupan soveltamisalaan kuuluviin toimiin sovellettavat päästöoikeuksien vertailuarvot on annettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/47).
• Kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin*) ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitokseen**) liittyvät toimet *). Tämä rajaus ei koske tämän toimenpiteen toimia laitoksissa, jotka ovat yksinomaan keskittyneen käsittelemään kierrätykseen kelpaamatonta vaarallista jätettä, ja olemassa olevissa laitoksissa, joissa tähän toimenpiteeseen kuuluvien toimien tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta, savukaasujen talteenottoa varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenottoa jätteenpolttolaitosten tuhkasta edellyttäen että toimet eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia tai jatka laitoksen käyttöikää; josta näyttö on esitetty laitostasolla.
  • **) Tämä rajaus ei koske olemassa oleviin mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin kohdistuvia toimia, mikäli toimien tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta tai asentaa jälkikäteen laitoksessa erotellun biojätteen kompostointiin ja anaerobiseen mädätykseen tarkoitettuja kierrätysratkaisuja, edellyttäen että toimet eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia tai laitoksen elinikää; josta näyttö on esitetty laitostasolla. Mekaanis-biologisella käsittelyllä tarkoitetaan jätteenkäsittelylaitosta, joka sisältää jätteen mekaanisen lajittelun ja biologisen käsittelyn eli kompostoinnin tai anaerobisen mädätyksen.
• Toimet, joissa jätteiden pitkäaikainen loppusijoittaminen voi aiheuttaa haittaa ympäristölle

Jokaisen Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavan hankkeen on täytettävä ns "Do No Significant Harm" -vaatimukset. EU:n elpymisvälineessä (Recovery and Resilience Facility, RRF) on vaatimus siitä, että mitkään toimenpiteet eivät saa aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa.

Taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a) ilmastonmuutoksen hillinnälle,

• jos kyseinen toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b) ilmastonmuutokseen sopeutumiselle,

• jos kyseinen toiminta lisää nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen;

c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos kyseinen toiminta heikentää

• vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai
• merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa;

d) kiertotaloudelle, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, jos

• kyseinen toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tai luonnonvarojen kuten uusiutumattomien energialähteiden, raaka-aineiden, veden ja maan suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa, myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta;
• kyseinen toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai
• jätteen pitkäaikainen loppusijoitus voi aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle;

e) ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle,

• jos toiminta lisää merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista; tai

f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle, jos kyseinen toiminta

• merkittävästi heikentää ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai
• heikentää luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit.

DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä löytyy dokumentista (s 10->) (pdf)

Onko eri toimialoille omat haut tiettyyn aikaan?

Vastaus: Hauissa on hakukohtaisia tiettyjä toimialaa rajaavia ehtoja: esimerkiksi luovien alojen haku on tarkoitettu AV- ja tapahtuma-alalle, kun taas innovatiivisten kasvuyritysten hakuun sopivat kaikkien eri alojen yritykset, joilla on vihreän siirtymän ehdot täyttävä idea. Rakennetun ympäristön haku sopii rakennusalan eri toimijoille ja heitä palveleville yrityksille. Lisäksi auki on nyt omat hakunsa myös akkuteknologioille ja terveyden ja hyvinvoinnin alalle, sekä tulossa on oma haku matkailualalle. Tutustu eri hakuihin RRF-sivulla, josta löydät kaikki nykyiset ja menneet haut.

Onko 'Kasvuyritysten vihreä siirtymä: innovaatiorahoitushaku' avoin kaikille aloille?

V. Kasvuyritysten innovaatiorahoitushaussa ei ole toimialarajoja.

Onko hankkeen koon suhteen tehty rajauksia?

V. Hankkeiden kokoa ei ole rajattu. Hankkeen kokoon vaikuttavat yrityksen omat resurssit (mm. omarahoitus). Hankkeen kokoa suhteutetaan myös yrityksen tavoittelemaan kansainväliseen liiketoimintaan.

Onko mahdollista saada RRF-rahoitusta samaan aikaan "normaalin" Business Finlandin tuen kanssa?

V. Jos yrityksellä on riittävät resurssit, sillä voi olla useampia hankkeita käynnissä yhtä aikaa. On huomattava, että eri hankkeiden rahoitus ei voi kohdistua samoihin kustannuksiin.

Voidaanko kasvuyritysten innovaatiotuessa rahoittaa selvityshanketta, jonka lopputuloksena tuotetaan uusi liiketoimintakonsepti?

V. Selvitykset voivat olla hyvin erityyppisiä, joten selvityksen sisältöä ja tavoitteita pitää arvioida tarkemmin. Selvityksillä yleensä kootaan yhteen olemassa olevaa tietoa, kun taas tutkimuksella luodaan uutta tietoa. Koska avustuksella rahoitettavien hankkeiden tulee olla tutkimuksellisia, selvityksen pitäisi tuottaa uutta osaamista.

Pitääkö yrityksellä olla suunnitelma valmiina, kun rahoitusta haetaan?

V. Kyllä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan projektisuunnitelma, josta käy ilmi tekemisen sisältö, kustannukset ja aikataulu: mitä tehdään, millä resursseilla, millaiset ovat kustannukset, mitä syntyy tuloksena.

Minkä verran rahoitusta on yhteensä jaossa vähähiilisen rakennetun ympäristön haussa?

V. Business Finlandilla on innovaatiorahoitusta noin 32 M€ ja ympäristöministeriöllä enintään 6 M€ vuosina 2021–2023. YM:n ensimmäisessä avustushaussa on jaettavissa 1 miljoonaa euroa valtion vuoden 2021 3. lisätalousarvion (mom. 35.20.06) mukaisesti. Hakuaika alkaa 16.12.2021 ja päättyy 11.2.2022 klo 16:15.

Onko RRF-rahoitus miltään osin de minimis -ehtoista?

V. Näissä hauissa (kasvuyritysten innovaatiotuki ja vähähiilinen rakennettuympäristö) RRF rahoitus EI ole de minimis -ehtoista. Esim. luovien alojen hankkeita rahoitetaan de minimis ehtoisella Tempo-rahoituksella.

Miten suhtaudutaan tilanteeseen, jossa yhtiön osakkaat toimivat yhtiön työntekijöinä käytännössä päätoimisesti, mutta heille ei makseta palkkaa?

V. Vain toteutuneita kustannuksia, kuten maksettuja palkkoja, voi tilittää hankkeen kustannuksina.

Voiko yritys saada rahoitusta tilatakseen projektissa tutkimusta tutkimusorganisaatiolta, saadakseen tutkimusnäyttöä oman ratkaisunsa vähähiilisyydestä, kun kyseessä on valmis, markkinoilla oleva tuote tai palvelu?

V. Omien palkkakustannusten lisäksi relevantit alihankinnat ovat hyväksyttyjä kustannuksia. Hankkeen luonne mukaan luettuna tutkimusalihankinnan sisältö määrittävät, onko se rahoitettavissa avustuksella vai lainalla. Jos ostettava tutkimusalihankinta kohdistuu jo markkinoilla oleva tuotteen ominaisuuksien selvittämiseen ei ko. alihankintaa voida pitää tutkimuksellisena, vaan markkinaläheisenä kokeellisena kehitystyönä. Business Finlandin mahdollinen rahoitus on tällöin tuotekehityslainaa.

Mikä on pk/startup-yritysprojektien minimikoko tässä rahoituksessa?

V. Ei minimikokoa, mutta tyypillisesti TKI-hankkeiden koko on lähempänä 100 000 €, josta Business Finlandin rahoitus olisi 50 000 €.

Miten ympäristöministeriö tukee vähähiilisen rakennetun ympäristön kehitystyötä?

V. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma toteuttaa osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka on osa EU:n elpymisvälinettä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Osa RRF-rahoituksesta on päätetty ohjata rakennetun ympäristön ilmastotyöhön ja teemaan liittyviä avustushakuja toteuttavat ympäristöministeriö ja Business Finland.

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma: www.kirailmasto.fi