Tehokkaampia prosesseja ja parempaa terveydenhoitoa

Co-Innovation-yhteishankkeessa yliopistosairaala, tutkimuslaitokset ja yritykset kehittävät yhteistyössä uutta tietoa ja innovaatioita, joiden avulla on mahdollista rakentaa mukana oleville yrityksille merkittävää uutta liiketoimintaa. Yhteishankkeen osallistujilla on yhteinen tavoite ja tarve tehdä projekteja yhteistyössä sekä uskottava suunnitelma yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Hyvinvointialueiden yliopistosairaalat luovat uutta tietoa ja osaamista yhdessä konsortion kanssa prosessiensa kehittämiseen, oman toiminnan tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toteuttamiseen sekä elinkeinoelämän kilpailuedun kehittymiseen pitkällä aikavälillä.

Millainen konsortio tarvitaan Co-Innovation-yhteishankkeeseen?

• Minimikokoonpano on 1 tutkimusorganisaatio, 1 yliopistosairaala sekä 3 yritysten t&k-projektia, joista vähintään 2 on Business Finlandin rahoittamaa. Yksi yritysprojekti voi siis olla yrityksen itse rahoittama. (Kansainvälisessä yhteisohjelmassa konsortioon riittää 2 kotimaista yritystä, jos ulkomaisiin kumppaneihin sisältyy yrityksiä.)​
• Minimikonsortio ei kuitenkaan yleensä riitä rahoituksen saamiseksi kilpailutilanteessa eikä yhteishankkeen tavoitteiden toteuttamiseen.​
• Yhteishankkeen kaikilla osapuolilla tulee olla selkeä rooli ja lisäarvo konsortiossa. ​
• Kannattaa hakea mukaan tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä, joilla on sellaista kyvykkyyttä (osaamista, teknologioita ym.), jota tarvitaan yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja joilla on itselläänkin tarvetta ja motivaatiota tutkimus- ja kehitystyöhön. ​
• Yhteishankkeessa voi olla mukana myös useampi kuin yksi yliopistosairaala.​
• ​Business Finland rahoittaa pääsääntöisesti vain vientiä tavoittelevien yritysten t&k-projekteja. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyöyrityksillä on riittävät resurssit tutkimus- ja kehitystyöhön ja sen puitteissa tehtävään yhteistyöhön.

Yliopistosairaalan erilaiset mahdolliset roolit Co-Innovation-yhteishankkeessa

• Yhteishankkeen koordinaattori, joka rakentaa projekti-ideansa ympärille konsortion yrityksistä ja tutkimuslaitoksista, sekä johtaa yhteishanketta ja sen yhteisen suunnitelman tekemistä ja toteutusta, yliopistosairaalalla on yleensä myös oma tutkimus- ja kehittämisprojekti​
• Yhteishankkeen osallistuja, jolla on oma tutkimus- ja kehittämisosaprojekti oman lakisääteisen toiminnan tai taloudellisen toiminnan kehittämiseen ​
• Alihankintapalvelun tuottaja tutkimuslaitokselle tai yritykselle​
• In-kind kumppani, joka tarjoamalla yhteishankkeeseen ilman veloitusta esim. kliinistä osaamistaan ja testausympäristöään

Yliopistosairaaloita rahoitetaan vain Co-Innovation yhteishankkeissa, joissa on mukana myös tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä omine projekteineen. Yhteishankkeen on täytettävä Business Finlandin Co-Innovation rahoituskriteerit

Millaiseen projektiin voi saada rahoitusta?

• Yliopistosairaaloita rahoitetaan vain Co-Innovation yhteishankkeissa, joissa on mukana myös tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä omine projekteineen. Yhteishankkeen on täytettävä Business Finlandin Co-Innovation rahoituskriteerit. ​
• Yliopistosairaalan tavoitteena on tutkimus- ja kehitystyön avulla merkittävästi tehostaa tai parantaa toimintaansa, esim. sairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitomenetelmiä, ennaltaehkäisyä, prosesseja, datan hyödyntämistä, digitaalisia palveluja, innovaatiotoimintaa, uusien teknologioiden hyödyntämistä, johtamista ja organisaatiota.​
• Tulosmittarit esim. hoitotulosten paranemiseen tai hoidon kustannusten vähentämiseen liittyviä.
• Rahoitus mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan korkeatasoisesta tieteelliset standardit täyttävästä tutkimuksesta kehittämiseen, testaukseen ja pilotointiin asti. Työ tähtää yliopistosairaalan omassa toiminnassa hyödynnettäviin tuloksiin.
• Tulosten levittäminen laajemmin suomalaiseen terveydenhoitoon lisää projektin vaikuttavuutta.​
• Rahoitusta voi käyttää oman henkilökunnan palkkakuluihin, jotka syntyvät projektin tutkimus- ja kehitystyössä, projektissa tarvittaviin ostopalveluihin tutkimusorganisaatioilta tai yrityksiltä, matkakuluihin sekä laite- ja aineistokustannuksiin. Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoitusehdot

​​Voiko rahoitusta saada tutkimus- ja kehitystyön kaupallistamisen valmisteluihin?

• Jonkin verran kaupallistamispolkujen valmistelua on mahdollista sisällyttää projektiin kun mahdolliset tulot tulevat kohdistumaan yliopistosairaalan julkisen tehtävän rahoittamiseen, eikä tulosten vapaa hyödyntäminen julkisessa tehtävässä vaarannu.​
• Yritysten hyväksi toteutettava kaupallistamisen valmisteleminen tulee tehdä projektin ulkopuolella, esimerkiksi yrityksen maksamaa korvausta vastaan.
• Hyvinvointialueen on mahdollista hakea Business Finlandista taloudellisen toimintansa kehittämiseen yrityksille tarkoitettua tutkimus- ja kehitysrahoitusta silloin kun tavoitteena on vientiliiketoiminta. Rahoituksella voi pienimuotoisesti valmistella myös projektin tulosten kaupallistamista. Hyvinvointialueisiin sovelletaan tällöin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusehtoja, Business Finlandin rahoitus on 40 % avustusta tai 50 % lainarahoitusta.​​

Keskustele ennen rahoituksen hakemista suunnitteilla olevasta projektista ja hakemuksesta hyvinvointialueesi kanssa.

Business Finlandin asiantuntijat - ekosysteemimanagerit ja rahoitusasiantuntijat - antavat sparrausapua Co-Innovation-yhteishankkeiden valmisteluun. Kun yhteishankkeen kehitysidea ja osapuolet alkavat hahmottua, kannattaa olla yhteydessä Business Finlandiin. Valmistaudu esittelemään konsortio ja yhteinen hankesuunnitelma Business Finlandin yhteyshenkilölle ennen rahoitushakemuksen lähettämistä. Business Finland kommentoi ennen hakemuksen lähettämistä myös kokonaisuuteen kuuluvia t&k-projektisuunnitelmia. Co-Innovation-yhteishankkeen osallistujien on hyödyllistä nimetä hankkeelle keskuudestaan valmistelua ja yhteistyötä johtava koordinaattori.

Ole yhteydessä asiantuntijoihimme: Outi Tuovila ja Laura Mustaniemi etunimi.sukunimi(at)businessfinland.fi

Tutkimusorganisaatiot voivat saada Business Finlandista Co-Creation-rahoitusta yhteishankkeiden valmisteluun, mutta yliopistosairaaloille tämä tutkimusrahoitus ei ole mahdollinen. Co-Creation-valmisteluprojekteissa on kuitenkin mahdollista tehdä yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yliopistosairaaloiden kesken, ja tarvittaessa yliopisto voi ostaa myös palvelua yliopistosairaalalta.

Tutustu yliopistosairaaloiden oman toiminnan kehittämisen rahoituksen rahoitusehtoihin

Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoitusehdot 

Tutustu Co-Innovation-yhteishankkeiden arviointikriteereihin

Arvioimme yhteishankkeenne kokonaisuutta ja otamme huomioon muut rahoituksesta kilpailevat hakemukset. Tärkeitä arviointikohteita ovat muun muassa:

• Yhteishankkeen tulosten vaikutus yritysten kilpailuetuun kansainvälisillä markkinoilla ja tavoiteltu viennin kasvu suhteessa tarvittaviin panostuksiin.
• Yhteishankkeen toteutus:
• Ovatko yhteishankkeen osapuolet oikeat tulosten saavuttamiseksi?
• Miten tiivistä ja konkreettista yhteistyötä yhteishankkeessa tehdään?
• Jakautuuko tekeminen tavoiteltavien tulosten kannalta järkevästi?
• Miten hanke vaikuttaa pk- ja midcap-yritysten liiketoiminnan kehittymiseen?
• Ratkaisun uutuusarvo ja kilpailuetu, vaikutus elinkeinoelämän uudistumiseen, markkinapotentiaali, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä hankkeen kansainvälinen yhteistyö.

Yliopistollisten sairaaloiden projekteissa arvioimme, miten projektissa syntyvä uusi tieto ja osaaminen sekä prosessien kehittäminen vaikuttavat yliopistosairaalan tehtävien tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toteuttamiseen sekä elinkeinoelämän kilpailuedun kehittymiseen pitkällä aikavälillä.

Yritysten projekteissa arvioimme, miten projekti edistää yrityksen omien kasvutavoitteiden saavuttamista ja kansainvälisen kilpailuedun ja viennin syntymistä. Yrityksellä on oltava riittävät resurssit ja omarahoitus projektin toteuttamiseksi.

Tutkimusorganisaatioiden projekteissa arvioimme, miten julkinen tutkimus luo pohjaa uusille innovaatioille ja osaamiselle sekä miten projektin tulokset ovat hyödynnettävissä elinkeinoelämän tarpeisiin. Julkisen tutkimuksen projektissa ei voida tehdä yritysten tuotekehitystyötä. Tutkimusprojektin tulokset toimivat pohjana yritysten omille kehittämisprojekteille.​

Huolehdi, ettei rahoituksen saamiselle ole esteitä

Emme voi myöntää rahoitusta, jos yliopistosairaaloiden lisäksi yhteishankkeessa hakijoina ei ole yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita.

Rahoitusta Co-Innovation-yhteishankkeeseen voi hakea jatkuvasti. 

Rahoitushakemuksen tekeminen ja lähettäminen

Rahoitushakemukset tehdään Business Finlandin asiointipalvelussa. Koordinaattori käyttää Co-Innovation päähakemus -lomaketta ja kaikki rahoitusta hakevat osallistujat käyttävät Co-Innovation osallistujahakemus -lomaketta. Lue myös ohje hakemusten täyttämiseen.

1. Koordinaattori tekee päähakemuksen, johon liitetään yhteinen hankesuunnitelma
2. Yhteishankkeen osallistujat tekevät omat hakemuksensa ja projektisuunnitelmansa
3. Koordinaattori lähettää hakemuskokonaisuuden Business Finlandiin

Projektisuunnitelma on keskeinen liite hakemuksessa

Co-Innovation-hankkeella tulee olla yhteinen hankesuunnitelma, jonka pituus voi olla korkeintaan 20 sivua. Lue tarkemmat ohjeet Co-innovation-rahoituksen hakemisesta rahoituspalvelun sivulta

Tämän lisäksi yrityksillä ja yliopistosairaaloilla tulee olla omat tarkentavat projektisuunnitelmat. Täältä löydät projektisuunnitelmapohjan ja sen täyttöohjeen.

Tutkimus- ja kehitysprojekteissa hyväksyttäviä kustannuslajeja ovat

• palkat
• henkilösivukustannukset 50 %
• yleiskustannukset 20 %
• matkakustannukset
• aine- ja tarvikekustannukset
• laiteostot
• laitepoistot
• laitevuokrat
• ostetut palvelut

Yliopistosairaaloita rahoitetaan Co-Innovation-yhteishankkeissa, joissa on mukana myös tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä. Yliopistosairaalan tavoitteena on tutkimus- ja kehitystyön avulla merkittävästi tehostaa tai parantaa toimintaansa, esim. sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa, ennaltaehkäisyä, prosesseja, datan hyödyntämistä, digitaalisia palveluja, innovaatiotoimintaa, uusien teknologioiden hyödyntämistä, johtamista ja organisaatiota. Yritysten tavoitteena on kehittää osaamistaan ja tuotteitaan/palvelujaan, ja tutkimusorganisaatioiden tavoitteena on tehdä korkeatasoista julkista tutkimusta. Jokaisella osapuolella on oma osaprojektinsa ja omat tavoitteensa, mutta konsortiolla on myös yhteisiä tavoitteita ja yhteinen hankesuunnitelma, ja tutkimus- ja kehitystyötä tehdään merkittävältä osin yhteistyössä.

Yhteisesti synnytettyjen tulosten hyödyntämisestä on syytä sopia yhteistyösopimuksessa huomioiden osallistujien panostukset tuloksen syntymiseen. Yliopistosairaala voi hyödyntää omassa projektissaan kehitettyjä innovaatioita omassa toiminnassaan ja yritykset voivat kaupallistaa ratkaisuja, esim. teknologioita, joita ovat tutkineet ja kehittäneet omissa t&k-projekteissaan ja yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa huomioiden yhteisesti synnytettyjen tulosten hyödyntämisestä tehdyt sopimukset. Yhteisesti synnytettyjen tulosten hyödyntämisestä tehtävän sopimuksen ulkopuolelle jäävien julkisen tutkimuksen tai yliopistosairaalan t&k-projektin tulosten taloudellisesta hyödyntämisestä on hyödyntäjän maksettava markkinaehtoinen korvaus. Tämä ei koske tuloksia, jotka ovat vapaasti kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.

Yliopistoille yhteishankkeissa suunnattava rahoitus on julkisten toimijoiden oman toiminnan kehittämisen rahoitusta (ns. JUKE-rahoitusta). Tutkimusrahoitusta voivat saada vain tutkimusorganisaatiot, jotka tekevät riippumatonta julkista tutkimusta ja levittävät sitä laajasti yrityksiin ja yhteiskuntaan. Yliopistosairaalat eivät ole Business Finlandin asiakkaina tutkimusorganisaatioita. Uusi rahoitus mahdollistaa niille julkista tutkimusta laajemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan korkeatasoisesta tieteelliset standardit täyttävästä tutkimuksesta kehittämiseen, testaukseen ja pilotointiin asti. Tavoitteena ei ole riippumaton tutkimus vaan yliopistosairaalan toiminnan tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tulosten levittäminen laajemmin suomalaiseen terveydenhoitoon lisää projektin vaikuttavuutta ja siihen kannustetaan. 

Yhteishankkeessa, jossa on mukana yliopistosairaala, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä, minimikokoonpano on:

• 1 tutkimusorganisaatio, 1 yliopistosairaala sekä 3 yritysten t&k-projektia, joista vähintään 2 on Business Finlandin rahoittamaa. Yksi yritysprojekti voi siis olla yrityksen itse rahoittama, mutta sen on oltava osa yhteishanketta.
• Mikäli kyseessä on kansainväliseen yhteisohjelmaan osallistuminen, niin konsortioon riittää 2 kotimaista yritystä, jos ulkomaisiin kumppaneihin sisältyy yrityksiä.
• Minimikonsortio ei kuitenkaan yleensä riitä rahoituksen saamiseksi kilpailutilanteessa eikä yhteishankkeen tavoitteiden toteuttamiseen.

Yhteishankkeessa, jossa on mukana yliopistosairaala, on oltava mukana ainakin yksi tutkimusorganisaatio, joka saa rahoitusta tutkimusprojektiinsa Business Finlandista. Yhteishankkeen rahoitusmuoto on Business Finlandissa jo useamman vuoden käytössä ollut Co-Innovation, yhteishankkeen on täytettävä sen vaatimukset.

Jos esim. startup, jolla on valmis tuote, haluaa ottaa osaa tämäntyyppiseen rahoitettuun toimintaan ja tehdä 'clinical trial' termin alla esim. pilotointia liittyen siihen miten voidaan vaikka vähentää leikkausjonoja ja täten säästää julkista rahaa. Voiko tässä tuo tutkiva taho olla konsortio suomalaisia yliopisto sairaaloita?

Co-Innovation -yhteishankkeessa on oltava yliopistosairaalan/-sairaaloiden ja yritysten lisäksi aina mukana myös ainakin yksi tutkimusorganisaatio. Yliopistosairaalaa ei yhteishankkeissa tulkita tutkimusorganisaatioksi, mutta yliopistosairaala voi omassa yhteishankkeeseen liittyvässä t&k-projektissaan tutkia, miten erilaiset ratkaisut voivat tehostaa sen toimintaa, esim. lyhentää leikkausjonoja, ja mitä prosessi- ja muita muutoksia tämä yliopistosairaalalta itseltään vaatii.

Toinen vaihtoehto tehdä pilotointia yliopistosairaalassa on liittää se osaksi yrityksen t&k-projektia ja sen kustannuksia jos yritys vielä kehittää tuotettaan tai haluaa todentaa lähellä kaupallistamista olevan tuotteen toimivuutta käytännön ympäristössä. Lähes valmiin tuotteen pilotoinnissa siltä osin kun kyse on t&k-toiminnasta Business Finland voi jakaa t&k-riskiä lainarahoituksella.

Kolmantena vaihtoehtona yritykset voivat joskus antaa vastikkeetta oman tuotteensa yhteishankkeessa tutkimuskäyttöön ja saada tutkittua tietoa sen toimivuudesta esim. yliopistosairaalan ympäristössä. Tällöin kyse ei ole kuitenkaan yksinomaan yritykselle tehtävästä tutkimuksesta vaan tutkimusorganisaatio tuottaa avointa julkista tutkimusta, julkaisuja ja muita esityksiä tutkimustuloksista.

Business Finlandin rahoitus yliopistosairaaloiden ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehitysprojekteihin on 80 % avustusta. Yrityksille rahoitus on 40 % tai 50 % avustusta, tai 50 % lainarahoitusta, riippuen yrityksen koosta ja teollisen tutkimuksen osuudesta projektissa.

Yhteishankkeita ja tutkimus- ja kehitysprojekteja on erikokoisia. Tyypillisesti yhteishankkeen kokonaisbudjetti on joitakin miljoonia euroja ja yksittäisten t&k-projektien ja tutkimusprojektien budjetit satoja tuhansia euroja, joskus suurempiakin. Julkisen sektorin (sis. tutkimusorganisaatiot ja yliopistosairaalat) osuus yhteishankkeen kokonaiskustannuksista, joihin lasketaan yhteen kaikkien osaprojektien budjetit, saa olla enintään 60 %. Vähintään 40 % kokonaisbudjetista tulee syntyä yritysten t&k-projekteista

Palveluntarjoaja voi veloittaa palvelunsa 100 %:sti yliopistosairaalalta, yritykseltä tai tutkimusorganisaatiolta, joka ostaa sen osaksi omaa t&k-projektiaan. Palvelun ostava taho voi saada ostopalveluun saman Business Finlandin tuen kuin koko projektiinsa, eli 40-80 %.

Uusi rahoitus on suunnattu ainoastaan yliopistosairaaloiden toiminnan tehostamiseen ja yhteistyöhön yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Hyvinvointialueet eivät voi käyttää sitä tutkimus- ja kehitystyöhön yliopistosairaaloiden ulkopuolella, esim. muissa sairaaloissa tai sosiaalipalveluissa.  

Suomen hallitus päätti syksyn 2024 budjettiriihessään, että Business Finlandin t&k-rahoitusta voidaan suunnata hyvinvointialueiden yliopistollisten sairaaloiden t&k-toimintaan osana yhteishankkeita kun tutkimus- ja kehitystyöllä on vaikuttavuutta paitsi yliopistosairaaloiden toiminnan tehostumiseen niin myös elinkeinoelämään. Pääsääntöisesti julkisen sektorin, myös hyvinvointialueiden, tutkimus- ja kehitystyö rahoitetaan niiden budjettirahoituksen ja sektoriministeriöiden kautta.

Yhteishankkeen kaikilla osapuolilla tulee olla selkeä rooli ja lisäarvo konsortiossa. Yhteishankkeeseen kannattaa hakea mukaan tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä, joilla on sellaista kyvykkyyttä (osaamista, teknologioita ym.), jota tarvitaan yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja yliopistosairaalan toiminnan tehostamiseen, ja joilla on itselläänkin tarvetta ja motivaatiota tutkimus- ja kehitystyöhön. Yhteishankkeessa voi olla mukana myös useampi kuin yksi yliopistosairaala.

Business Finland rahoittaa pääsääntöisesti vain vientiä tavoittelevien yritysten t&k-projekteja. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyöyrityksillä on riittävät resurssit tutkimus- ja kehitystyöhön ja sen puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Tämän takia alkavan vaiheen start uppeja on harvoin mukana yhteishankkeissa, mutta pk-yrityksiä niissä on paljon suurten yritysten ohella.

Rahoitus on tarkoitettu yliopistosairaalan oman toiminnan kehittämiseen. Rahoitusta voi käyttää yliopistosairaalan oman henkilökunnan palkkakuluihin, jotka syntyvät projektin tutkimus- ja kehitystyössä, projektissa tarvittaviin ostopalveluihin tutkimusorganisaatioilta tai yrityksiltä, matkakuluihin sekä laite- ja aineistokustannuksiin. 

Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoitusehdot 

Tutkimusprojekteilta edellytetään yhteishankkeissa pääsääntöisesti kansainvälistä yhteistyötä, mutta yritysten ja yliopistosairaaloiden projekteilta sitä ei edellytetä. Mahdollista kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin niidenkin projekteissa ja erityisesti kansainvälisissä yhteishankkeissa sitä aktiivisesti tehdäänkin.

Rahoituksen tavoitteena on yliopistosairaalan oman toiminnan parantaminen.  Jonkin verran kaupallistamispolkujen valmistelua on mahdollista sisällyttää projektiin.

Jos yliopistosairaala tekee yhteishankkeessa yrityksiä hyödyttävää kaupallista valmistelevaa työtä, se voidaan katsoa taloudelliseksi toiminnaksi, jota Business Finland ei rahoita. Yritysten hyväksi toteutettava kaupallistamisen valmisteleminen tulee tehdä projektin ulkopuolella, esimerkiksi yrityksen maksamaa korvausta vastaan.

Yliopistosairaaloiden projekteissa voidaan tehdä vähäisessä määrin tulosten kaupallistamisen valmistelua edistäviä selvityksiä kun kyse on tuloksista, joiden mahdolliset tulot tulevat kohdistumaan yliopistosairaalan julkisen tehtävän rahoittamiseen, eikä tulosten vapaa hyödyntäminen julkisessa tehtävässä mitenkään vaarannu tulosten taloudellisen hyödyntämisen seurauksena.

Hyvinvointialueen on mahdollista hakea Business Finlandista taloudellisen toimintansa kehittämiseen yrityksille tarkoitettua tutkimus- ja kehitysrahoitusta silloin kun tavoitteena on vientiliiketoiminta. Tällä rahoituksella on mahdollista tehdä pienimuotoisesti myös valmisteluja projektin tulosten kaupallistamiseksi. Hyvinvointialueisiin sovelletaan tällöin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusehtoja, ja Business Finlandin rahoitus on 40 % avustusta tai 50 % lainarahoitusta.

Yliopistosairaala ei voi saada Business Finlandista R2B-rahoitusta jo tehdyn tutkimuksen kaupallistamisvalmisteluihin. R2B-rahoitus on mahdollinen vain tutkimusorganisaatioille, kuten yliopistoille.

Rahoitusta haetaan Business Finlandin sähköisen asioinnin kautta. Jokainen yhteishankkeen osapuoli tekee oman hakemuksen, johon on liitetty kokonaisuuden koordinaattorilta saatu yhteishanketunnus. Kun hakemukset ovat valmiit tai niiden tekemiselle asetettu määräaika umpeutunut koordinaattori lähettää hakemuskokonaisuuden käsiteltäväksi Business Finlandiin.  

Tärkeä hakemusliite on suunnitelma, jossa kuvataan konkreettisesti projektin tavoitteet, toteutus, tavoiteltavat tulokset, toteutustiimi ja resurssointi. Yhteishankkeissa on lisäksi tehtävä koko konsortion yhteinen hankesuunnitelma, jonka tutkimusorganisaatio tai yhteishankkeen muu koordinaattori tekee. Siinä kuvataan tutkimus, eri osapuolten roolit, yhteishankkeen toteutus ja siihen liittyvä yhteistyö sekä verkottuminen ja tutkimustulosten laajempi hyödyntäminen. Myös yliopistosairaaloita kannustetaan levittämään niiden omissa projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä laajemmin suomalaiseen terveydenhoitoon.

Yliopistosairaalalla voi olla erilaisia rooleja yhteishankkeissa. Yliopistosairaala voi olla yhteishankkeen koordinaattori, joka rakentaa projekti-ideansa ympärille konsortion yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista, sekä johtaa yhteishanketta ja sen yhteisen suunnitelman tekemistä ja toteutusta.

Yhteishankkeen koordinaattori voi olla myös tutkimusorganisaatio tai jokin yritys, ja yliopistosairaala voi olla silloin yhteishankkeessa osallistuja, jolla on oma tutkimus- ja kehittämisosaprojekti oman lakisääteisen toiminnan tai taloudellisen toiminnan kehittämiseen.

Yliopistosairaalan on mahdollista osallistua yhteishankkeeseen myös ilman Business Finlandilta haettavaa omaa projektirahoitusta esim. tuottamalla alihankintapalvelua tutkimusorganisaatiolle tai yritykselle, tai tarjoamalla yhteishankkeeseen ilman veloitusta esim. kliinistä osaamistaan ja testausympäristöään.

Business Finlandin asiantuntijat - ekosysteemimanagerit ja rahoitusasiantuntijat - antavat sparrausapua yhteishankkeiden valmisteluun. Kun yhteishankkeen kehitysidea ja osapuolet alkavat hahmottua, kannattaa olla yhteydessä Business Finlandiin, josta osoitetaan hankkeelle sparraustiimi.

Tutkimusorganisaatiot voivat saada Business Finlandista Co-Creation -rahoitusta yhteishankkeiden valmisteluun, mutta yliopistosairaaloille tämä tutkimusrahoitus ei ole mahdollinen. Co-Creation -valmisteluprojekteissa on kuitenkin mahdollista tehdä yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yliopistosairaaloiden kesken, ja tarvittaessa yliopisto voi ostaa myös palvelua yliopistosairaalalta.

Co-Creation valmisteluhankkeen hakemuksen käsittely ei yleensä kestä pitkään. Päätöksen voi saada  alle kuukaudessa jos hakemus ja projektisuunnitelma on tehty hyvin, eikä niitä tarvitse muokata enää paljoa hakemuksen käsittelyvaiheessa. Myös Co-Creation suunnitelmaan kannattaa pyytää kommentit Business Finlandin asiantuntijoilta ennen kuin lähettää hakemuksen viralliseen käsittelyyn.  

Co-Innovation -yhteishankkeen hakemusten käsittely kestää paljon pidempään, kuukausia. Käsittelyaikaan vaikuttaa erityisen paljon se, miten paljon lisätietoja hakemuksiin ja projektisuunnitelmiin vielä tarvitaan. Mitä valmiimpia hakemukset ja suunnitelmat ovat, sitä nopeampaa on hakemusten käsittely.

Business Finlandin Health 360 -ohjelma tuo yhteen ja ristiinpölyttää yritysten, yliopistosairaaloiden ja tutkimusorganisaatioiden edustajia. Ohjelma järjestää tänä vuonna muun muassa kaksi työpajaa Co-Innovation -yhteishankkeiden valmistelun tueksi. Ensimmäinen työpaja on tiistaina 4.2.2025, lisätietoja löytyy ohjelman sivuilta, https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/health-360-ohjelma