Tarve työelämän uudistamiseksi ja kehittämiseksi on suuri. Suomalainen työelämä, sen toimintaympäristö ja toimintatavat ovat muuttumassa merkittävästi. Pandemian jälkeinen aika, uusien teknologioiden ja tekoälyn vaikutukset työelämään, kestävä kehitys ja osaavien työntekijöiden saatavuuden ja jaksamisen ongelmat haastavat yrityksiä. Innovaatiot johtamisessa, toimintatavoissa ja niitä tukevissa teknologioissa ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta kriittisiä nykyisessä digitaalisessa murrostilanteessa, samoin kuin ihmisten jaksaminen, luovuus ja innostus.
Tutkimushaku liittyy Business Finlandin missioihin: Diginatiivi Suomi, Immersive Digital Life ja Healthcare Reimaged 2035. Diginatiivi-mission tavoitteena on vauhdittaa digitaalista murrosta rakentamalla suomalaisyrityksille uusia digikyvykkyyksiä ja toimintamalleja, ja niiden avulla globaalia kilpailuetua. Immersive Digital Life -mission tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2035 mennessä mahdollistaja immersiiviselle digitaaliselle elämälle. Healthcare Reimaged 2035 -missiossa työntekijöiden hyvinvointi on tärkeä osa ennakoivaa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä.
Haun teemat ja tavoitteet
Tutkimushaun pääteema on digitaalinen murros. Alateemat, jotka voivat myös yhdistyä tutkimuksessa ovat:
1. Digitalisaatio ja uusi teknologia työssä (mm. tekoäly, datatalous, monipaikkaisuus, immersiivisyys, metaverse, 6G), esim.
- Miten uudet teknologiat muuttavat työtä ja yhteisöllisyyttä?
- Miten ne mahdollistavat tuottavuuden kasvun ja yritysten kilpailukyvyn kestävällä tavalla?
- Miten ja missä työtä tehdään tulevaisuudessa?
- Miten digitaalinen murros vaikuttaa työssä oppimiseen ja osaamisen siirtoon?
- Miten digitaalista murrosta voidaan hyödyntää innovaatiotoiminnassa?
2. Johtamisen ja organisaation toimintatapojen uudistaminen digitaalisessa murroksessa, esim.
- Millaista johtamista ja uudenlaisia toimintatapoja tämänhetkisessä murroksessa ja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan?
- Mitkä ovat johtamisen ja innovaatiotoiminnan uudet mallit maailmalla, mitä ja miten niistä voitaisiin oppia ja hyödyntää Suomessa?
3. Työelämän laatu ja yritysten kilpailukyky digitaalisessa murroksessa, esim.
- Millä tavalla voidaan rakentaa kestävää työelämää, jossa yhdistyvät korkea työelämän laatu ja ihmisten hyvinvointi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn?
- Miten suomalaisen työelämän veto- ja pitovoimaa (mm. monimuotoisuutta) voidaan lisätä?
Tutkimushaulla tavoitellaan kunnianhimoisia ja monitieteisiä Co-Research-tutkimushankkeita, joiden tuloksia (uusia toimintamalleja, kehittämistyökaluja, mittareita, esimerkkicaseja, hyviä käytäntöjä ja menetelmiä) voidaan hyödyntää laajasti suomalaisessa työelämässä. Uusia johtamisen ja innovaatiotoiminnan ratkaisuja voidaan hakea eri menetelmien avulla mm. kansainvälisen benchmarkingin ja yritysten käytäntöjen kautta. Hakuun toivotaan erityisesti aitoja yhteishankkeita eri tutkimuslaitosten/-ryhmien kesken.
Tutkimushankkeilta edellytetään laadukkaita ja monipuolisia tulosten levittämistoimenpiteitä ja hyödyntämissuunnitelmia (esim. uudet palvelut).
Rahoitettavat tutkimushankkeet ja yritysten osallistuminen
Tässä haussa hakijoina voivat olla vain tutkimusorganisaatiot (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset).
Haussa rahoitetaan Co-Research-tutkimushankkeita, jotka suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeiden odotetaan vaikuttavan pitkällä aikavälillä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen. Lisäksi vahvistetaan tutkimusorganisaatioiden osaamista elinkeinoelämän kannalta relevantin tutkimuksen aihealueelta sekä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja.
Aktiivisessa yhteistyössä on oltava mukana vähintään 3 vientiä tekevää tai tavoittelevaa yritystä ja lisäksi muita yrityksiä, jotka rahoittavat tutkimusta ja/tai antavat siihen muuta panosta (esim. tarjoavat dataa, ohjelmistoja, materiaaleja, laitteita tai toimivat caseina) sekä osallistuvat hankkeen ohjausryhmään ja hyödyntävät tutkimustuloksia.
Lisäksi projekteissa voi olla mukana myös muita alansa edelläkävijäorganisaatioita ja tiedonhyödyntäjiä, joiden kautta saadaan erilaisia työorganisaatioita toimintamallejaan kehittämään ja osaamistaan jakamaan, ja projekteilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Etusijalla ovat projektit, joissa on laaja hyödyntämispotentiaali ja aktiivista yritysyhteistyötä.
Rahoitukseen sovelletaan Business Finlandin Co-Research-rahoituskriteerejä. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
- Tutkimuksen uutuusarvo ja osuminen hakuteemoihin
- Hakijan/hakijoiden kyvykkyydet ja resurssit
- Projektisuunnitelman uskottavuus ja toteutettavuus
- Tulosten hyödyntämissuunnitelman laatu, ohjausryhmä
- Tulosten laaja-alainen hyöty suomalaiselle työelämälle ja yritysten kilpailukyvylle
- Yritysten osallistuminen ja sitoutuminen tutkimusyhteistyöhön
- Kansainvälisen yhteistyön määrä ja laatu, lisäarvo hankkeelle
Tutustu Co-Research-rahoituspalveluun
Tutustu julkisen tutkimuksen rahoituksen yleisiin ehtoihin
Pitchaus tutkimuksesta, rahoituksen hakeminen, rahoitustasot ja aikataulu
Haussa myönnetään tutkimusrahoitusta 10 M€.
Rahoitustaso tutkimusprojekteille on 80 %. Kansainvälisen yhteistyön määrä projektissa ei vaikuta rahoitustasoon enää vuonna 2025 Business Finlandissa tehtävissä tutkimusrahoituspäätöksissä, mutta se on yksi hakemusten arviointikriteeri.
Infotilaisuudessa torstaina 24.10.2024 klo 10-11 julkistettiin ohjeistus keskusteluun tuotettavalle tiiviille projektin esittelymateriaalille (ks. infon materiaali vasemmalla). Lähetä annettujen kysymysten perusteella tehty tiivis esityksesi (max 3 sivua tai 1 slide per kysymys) noin viikko ennen keskustelua suojapostilla Business Finlandiin, kirjoita suojapostin viestin aihekenttään: Työelämän tutkimushaku pitchaus, BFRK/2/910/2024.
Varaa Teams-keskusteluaika: Työelämän tutkimushaun pitchausajat 2024 (lyyti.fi)
Haku päättyy maanantaina 17.2.2025. Hakemus tehdään Business Finlandin sähköisessä asiointijärjestelmässä. Yhteishankkeissa jokainen tutkimusorganisaatio tekee oman hakemuksensa.
Valitse rahoituspalveluksi Co-Research. Liitä hakemukseen hankkeen rahoitukseen, yhteistyöhön ja/tai ohjausryhmään osallistuvien yritysten ja mahdollisesti muiden organisaatioiden täyttämät Ilmoitus projektiin osallistumisesta -lomakkeet.
